Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat työssään hyvin usein eettisesti kuormittavia tilanteita ja tapahtumia. Kuormittavia tilanteita voivat olla esimerkiksi jatkuva kiire työssä tai liialliseksi koetut työn vaatimukset. Eettisten ongelmien ratkominen esimerkiksi työn laatuun ja resurssien riittävyyteen sekä esihenkilöiden ja asiakkaiden vaatimuksiin liittyen voivat myös olla ristiriitaisia tai omien arvojen vastaisia. (Huhtala 2013; Leino-Kilpi & Välimäki 2015; Pihlajasaari 2015.) Eettisellä kuormittuneisuudella tarkoitetaan stressiä, joka syntyy eettisestä dilemmasta, jonka ratkaisemiseen työntekijällä ei välttämättä ole eettisesti oikeita ratkaisuja. Stressi voi pitkittyessään johtaa työuupumukseen ja jopa masennukseen. Työuupumuksen on todettu myös olevan yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ja enneaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. (Pihlajasaari 2015.)
Eettinen kuormitus yleistä vanhustyöntekijöillä
Työterveyslaitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunnattu hyvinvointikysely osoitti, että vanhustyötä tekevän henkilöstön hyvinvointi on muuta sote-alan henkilöstöä heikompi. Vanhustyössä toimiva hoitohenkilökunta kokee myös eettistä kuormittuneisuutta muuta henkilöstöä jopa kaksi kertaa yleisemmin. (Työterveyslaitos 2021.) Eettisellä organisaatiokulttuurilla on yhteys henkilöstön kokemaan työhyvinvointiin, työhön sitoutumiseen ja vähäisiin sairaspoissaoloihin (Kangas ym. 2011; Kangas ym. 2017; Pihlajasaari 2015; Nikunlaakso ym. 2022).
Kinnunen (2023) tutki eettistä organisaatiokulttuuria ja hoitohenkilökunnan eettisen kuormittuneisuuden kokemuksia vanhusten asumispalveluyksikössä. Tulosten mukaan vanhustyöntekijät kokevat työssään useita kuormittavia tekijöitä. Näitä olivat asukkaiden hoitoon ja omaisten esittämiin vaatimuksiin liittyvät ristiriitatilanteet sekä hoitohenkilöstön yhteistyössä ja sosiaalisissa suhteissa ilmaantuvat haasteet.
Hoitohenkilöstön yhteistyössä hoitaja saattoi kokea hoitotilanteessa joutuvansa toimimaan omien arvojen vastaisesti työparin painostuksen vuoksi. Koettiin myös, että tiettyjä työkavereita autetaan paremmin kuin toisia, ja työtehtävien jakaminen koettiin joskus epätasa-arvoiseksi; se lisäsi eettisen kuormituksen kokemuksia.
Ratkaisuja eettiseen kuormitukseen
Kinnusen (2023) tutkimuksessa hoitohenkilöstö kehitti myös ratkaisuja eettisen kuormittuneisuuden vähentämiseen. Ratkaisuehdotuksia olivat lisäkoulutus, asukkaiden ja omaisten tarpeiden kuuntelu ja parempi kohtaaminen, työyhteisön toimintatapojen ja palaverikäytäntöjen yhtenäistäminen sekä avoin, hyväksyvä ja työkaveria arvostavan työskentelyilmapiirin edistäminen.
Hoitohenkilökunta pohti, että esimerkiksi asukkaille suunnitellulla viikko-ohjelmalla lisättäisiin asukkaiden arkeen erilaisia aktiviteetteja ja virikkeitä. Tämä koettiin hoitohenkilöstössä asukkaan elämänlaatua parantavana ja työyhteisössä vastuuta tasapuolisesti jakavana ratkaisuna. Yhtenäisillä palaverikäytännöillä koettiin myös olevan asukaslähtöistä hoitoa tukevaa merkitystä.
Kirjoittajat
Elina Kinnunen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen -koulutuksessa. Hän työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kotikuntoutuksessa fysioterapeuttina.
Päivi Huotari toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä tuntiopettajana.
Lähteet
Huhtala, M. 2013. Toimivat hyveet: Eettinen organisaatiokulttuuri työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisten työtavoitteiden kontekstina. Työelämän tutkimus 11 (3), 223–227.
Kangas, M., Muotka, J., Huhtala, M., Mäkikangas, T. & Feld, T. 2017. Is the ethical culture of the organization associated with sickness absence? A multilevel analysis in a public sec-tor organization. Journal of Business Ethics 140 (1), 131-145.
Kangas, M., Lämsä, A-M., Huhtala, M. & Feldt, T. 2011. Suomalaisten johtajien itsearvioinnit eettisestä johtamistyylistään ja niiden yhteydet eettiseen organisaatiokulttuuriin. Hallinnon tutkimus 30 (2), 95–110.
Kinnunen, E. 2023. Eettinen organisaatiokulttuuri ja eettinen kuormittuneisuus asumispalveluyksikössä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen. Viitattu 2.7.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023072624614
Leino-Kilpi, H. & Välimäki, M. 2015. Etiikka Hoitotyössä. E-Kirja. Sanoma Pro Oy.
Nikunlaakso, R., Selander, K., Weiste, E., Korkiakangas, E., Paavolainen, M., Koivisto, T. & Laitinen, J. 2022. Understanding moral distress among eldercare workers: A scoping re-view. International Journal of Environmental Research and Public Health 19(15), 1‒14.
Pihlajasaari, P. 2015. Eettinen organisaatiokulttuuri: Yhteydet työhyvinvointiin ja työpaikan vaihtoihin. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
PixxlTeufel. 2020. Decision, path. Pixabay. Viitattu 2.7.2023. Saatavissa https://pixabay.com/photos/decision-path-signpost-crossing-5291766/
Työterveyslaitos. 2021. Hyvä veto hakee ratkaisuja vanhustyön ongelmiin. Viitattu 9.1.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/hyva-veto-hakee-ratkaisuja-vanhustyon-ongelmiin
