Maahanmuuttajataustaisten korkeakouluopiskelijoiden opetuksessa korostuu kielitaidon kehittymiseen liittyvä lisätuki sekä itseohjautuvan työskentelytavan omaksuminen (OKM 2024). Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan on otettava haltuun koulutusohjelmaan kuuluvien teoriaopintojen lisäksi suomen kieli, ammattisanasto sekä suomalainen työkulttuuri. LAB-ammattikorkeakoulussa järjestetään maahanmuuttajataustaisille suunnattua sairaanhoitajakoulutusta (LAB 2024), jossa erityistä huomiota hoitotyön opetuksessa tulee kiinnittää myös suomalaisen hoitokulttuurin erityispiirteisiin.
Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on erilaiset taustat niin kulttuurinsa kuin työtaustojensakin osalta. Suomalainen työkulttuuri ja työelämän pelisäännöt voivat olla vieraita. Suomalaiseen hoitokulttuuriin liittyvät toimintatavat ja periaatteet saattavat olla erilaisia heidän omaan kulttuuriinsa verrattuna. Eri kulttuureissa myös sairaanhoitajan roolit eroavat toisistaan (Newton ym. 2016, 1497). Hoitotyön käytänteet Suomessa voivat olla eriäväisiä myös eri organisaatioiden sekä työympäristöjen välillä, mikä tuo opiskelijalle lisähaastetta omaksua uudet toimintatavat. Työ- ja hoitokulttuuriin liittyvät eroavaisuudet voivat vaikeuttaa jo harjoitteluaikana tapahtuvaa työyhteisöön integroitumista sekä ammatti-identiteetin kehittymistä.
Näyttöperustaisuus voi olla vierasta
Suomalaisen hoitokulttuurin omaksuminen voi olla maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle haasteellista, ja näyttöön perustuva hoitotyö voi olla käsitteenä vieras. Opettajan tulee huomioida työssään opetus- ja oppimistyylien liittyvät kulttuurilliset erot (Newton ym. 1498). Opettajan on tärkeä toimia itse kulttuuritietoisesti ja tunnistaa kulttuurillisten erojen vaikutus suomalaisen hoitokulttuurin ymmärtämisessä. Harjoittelujaksojen ohjauksessa on tärkeä tukea sekä opiskelijaa että työyhteisöä työ- ja hoitokulttuurin sisäistämisessä ja opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymisessä myös tästä näkökulmasta.
Opintojaksoilla käsitellään hoitotyön tilanteita työelämälähtöisten käytännönläheisten asiakas- ja potilastilanteiden kautta. Opiskelijat nostavat usein esille heidän kulttuureihinsa liittyviä toimintatapoja, joita opettajan ohjaamana reflektoidaan suhteessa suomalaiseen hoitokulttuuriin.
Opiskelijat ovat tuoneet keskeisiä eroavaisuuksia esille muun muassa omaisten roolista, erilaisista auktoriteetteihin ja ammattiryhmien välisiin suhteisiin liittyvistä tekijöistä sekä työlainsäädännöllistä asioista. Opettajana ajattelen juuri näiden keskustelujen olevan hedelmällisiä tunnistamaan kulttuurillisia eroja ja luomaan yhteistä ymmärrystä uusien asioiden omaksumiselle. Kulttuurieroihin liittyvä reflektointi tukee opiskelijan osaamisen kehittymistä ja vahvistaa kulttuurillista osaamista, mikä osaltaan luo pohjaa ja valmiuksia erilaisille hoitotyön vuorovaikutustilanteille.
Kirjoittaja
Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä ja opettaa maahanmuuttajataustaisille suunnatussa sairaanhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
LAB. 2024 Sairaanhoitaja (AMK), maahanmuuttajille suunnattu koulutus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.2.2024. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/koulutus/sairaanhoitaja-amk-maahanmuuttajille-suunnattu-koulutus-paivatoteutus-lahti-210-op
Newton, L., Pront, L. & Giles, T.M. 2016. Experiences of registered nurses who supervise international nursing students in the clinical and classroom setting: an integrative literature review. Journal of Clinical Nursing 25 (11–12). Viitattu 15.2.2024. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/jocn.13127
OKM. 2024. Maahanmuuttajien koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 15.2.2024. Saatavissa https://okm.fi/maahanmuuttajien-koulutuksen-kehittaminen
