Suomen geopuistoja kehitetään verkostoyhteistyöllä

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn virallisen Global Geopark -statuksen valmistelu on pitkä ja vaativa prosessi, joka edellyttää hakijalta laajaa yhteistyöverkostoa. Suomen geopuistoissa tämän verkoston keskeisimpiä toimijoita ovat alueiden hallinto-organisaatioiden ohella kunnat, jotka osallistuvat myös geopuistojemme toiminnan rahoittamiseen. Valtakunnallisista toimijoista Geopark-toiminnassa ovat näkyvimmin mukana Metsähallitus, joka hallinnoi ja markkinoi monia alueiden merkittävimmistä suojelu- ja retkeilykohteista, sekä kaikkien geopuistojemme perustamiseen osallistunut Geologian tutkimuskeskus. Matkailun näkökulmasta erittäin tärkeitä Geopark-toimijoita ovat myös yritykset sekä Geopark-oppaat, jotka yhdessä tuottavat ja tekevät näkyväksi alueiden geologisia kohteita ja niihin liittyviä matkailupalveluja.

Yritysyhteistyö kehittämisen voimavarana

Yritysyhteistyön toimintamallien rakentamisessa on suomalaisista geopuistoista pisimmälle ehtinyt Rokua Geopark, joka tarjoaa yrityksille räätälöityjä yhteismarkkinoinnin kumppanuuksia niiden tarpeen mukaan (Rokua Geopark 2023). Myös Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkilla, Saimaa Geoparkilla ja Salpausselkä Geoparkilla on vakiintunut yhteistyöyritysten verkosto, johon laajimmillaan kuuluu noin sata toimijaa / alue (Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark 2023; Saimaa Geopark 2023; Salpausselkä Geopark 2023). Kaikilla alueilla yritykset ovat olleet mukana yhteistyössä jo UGG-hakuprosessin aikana.

Statuksen saamisen jälkeen yritykset ovat lähteneet innokkaasti mukaan Geopark-teemaan liittyvään tuotteistamiseen ja yhteisten palvelujen kehittämiseen. LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen geopuistojen yhteisessä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2023) on tarkoitus saada alulle myös alueiden välisten yhteisten Geopark-tuotteiden kehittäminen.  

Kansainvälistä näkyvyyttä ja yhteistyötä

Maailmassa on tällä hetkellä yhteensä 196 UNESCO Global Geopark -aluetta 48 maassa (UNESCO 2023a). Eräs UNESCOn UGG-alueille asettamasta neljästä perusedellytyksestä on alueen verkostoituminen muiden UGG-alueiden kanssa maailmanlaajuisesti. Tämän kriteerin taustalla on ajatus siitä, että verkostojen rakentaminen luo alueiden ja koko yhteisön toiminnan laadulle lisäarvoa vuorovaikutteisen oppimisen ja yhteiskehittämisen kautta (UNESCO 2023b).

Käytännön väyliä tähän yhteistyöhön tarjoavat esimerkiksi verkoston säännöllisin väliajoin toistuvat kansainväliset konferenssit, joissa jaetaan tietoa alueista sekä luodaan verkostoja kansainväliseen yhteistyöhön. Viimeisimmässä UGG-maailmankonferenssissa Marokossa syyskuussa 2023 nähtiin ensimmäistä kertaa Suomen Geopark-alueiden yhteinen osasto, jonka toteutuksessa oli mukana myös Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke.

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hanke. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark. 2023. Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://lhgeopark.fi/geopark/lhgeopark-ry/

Rokua Geopark. 2023. Verkostot. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://www.rokuageopark.fi/fi/humanpolis/verkostot

Saimaa Geopark. 2023. Saimaa Geopark Partner. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://saimaageopark.fi/yhteistyokumppaneille/saimaa-geopark-partner-ja-hae-partneriksi/

UNESCO. 2023a. UNESCO Global Geoparks. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://www.unesco.org/en/iggp/geoparks/about

UNESCO. 2023b. Fundamental features. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://www.unesco.org/en/iggp/geoparks/about

Visit Lahti. 2023. Geopark-yritysyhteistyö. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://visitlahti.fi/etusivu/salpausselkageopark/salpausselka-geopark-yksikko/yritysyhteistyo/