Tarinallistamisen ja palvelumuotoilun avulla ymmärrystä yhdistyksen jäsenpolkuun

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli siirtyy jatkuvasti kohti hyvinvoinnin sekataloutta, jossa valtion ja julkisen sektorin lisäksi palveluiden tarjoajiksi ovat valikoituneet yksityiset yritykset sekä järjestöt (Helander 2002, 27). Kolmannen sektorin toiminnalle on ominaista perustua vapaaehtoisuuteen ja voittoa tavoittelemattomaan toimintaan. Trendi on nähtävissä varsinkin sosiaali- ja terveysalalla (Pirilä 2020). Julkisen ja yksityisen sektorin suhdetta on tarkasteltu paljonkin, mutta järjestökenttä vakavasti otettavana toimijana uhkaa jäädä huomiotta, vaikka jokainen suomalainen kuuluu tilastojen mukaan vähintään kolmeen yhdistykseen (Huotari 2014).

”Aatteelliselta pohjalta ponnistettaessa vastakkain ovat organisaation aate ja talous. Yhdistykset hankkivat varoja tuottaakseen palveluja, kun taas yritykset tuottavat palveluja hankkiakseen varoja.” (Elttula 2013, 7.)

Yhdistyssektorin ulkoinen toimintaympäristö määrittelee sen jossain määrin vain epäammattimaiseksi harrastustoiminnaksi, ja yhdistyksiä pyritään virheellisesti usein johtamaan voittoa tavoittelevien yritysten tavoin (Dart 2004, 297–302).

Tapaustutkimus: Lahden Nuorkauppakamari ry

Päijät-Hämeessä on Patentti- ja rekisterihallituksen tietopalveluiden (2021) mukaan 2183 rekisteröityä yhdistystä, mikä tarkoittaa 2,5 prosenttia koko Suomen yhdistyksistä. Yksi näistä on vuonna 1957 perustettu Lahden Nuorkauppakamari ry, jonka missiona on kasvattaa yhteiskunnallisesti vastuullisia tulevaisuuden johtajia. Sen toiminta on tarkoitettu 18−40-vuotiaille aikuisille ja sillä on 98 jäsentä, koejäsentä ja senaattoria. Yhdistyksen näkyvimpiä projekteja ovat esimerkiksi Vuoden positiivisin lahtelainen, Päivä johtajana -hanke sekä Joulupuu-keräys, joka auttaa vähävaraisia lapsia ja nuoria. (Lahden Nuorkauppakamari ry 2021.)

Lahden Nuorkauppakamari ry:n kolmivuotisstrategiassa 2021−2023 on ensimmäisenä jäsentavoitteena määritelty tutustuja−jäsen-polun konseptointi. Jäsenpolun kartoittamiseksi kerättiin nuorkauppakamarin jäsenten tarinoita, joista nousseiden teemojen ympärille konstruoitiin yksi Lahden Nuorkauppakamari ry:n jäsenen tyyppitarina. Tarina kuvaillaan ja ymmärretään sellaisena kuin se on, eikä sitä pyritä selittämään (Hirsjärvi 1995, 56).

Palvelumuotoilulla visuaalista apua prosessikuvaukseen

Jotta toiminta yhdistyksissä jatkuu, niiden on pidettävä yllä aktiivista jäsenkantaa sekä kyettävä lisäksi motivoimaan sitä (Drucker 1989). Palvelupolun kuvaus on adaptiivinen palvelumuotoilun työkalu, jolla yhdistyksen avainhenkilöille pystytään näyttämään, millainen on jäsenen kulkema polku ja mitkä ovat sen kontaktipisteet suhteessa yhdistykseen. Se voidaan esittää prosessin osana ja sitä voi verrata esimerkiksi hallituksen tekemään optimaaliseen palvelupolun kuvaukseen, ideaalitilanteeseen jäsenpolusta.

Lahden Nuorkauppakamari ry:n tyyppitarinasta koostettiin edelleen palvelumuotoilun avulla muunneltavissa oleva jäsenpolun kuvaus (kuva 2), jossa vasemmalla pystyakselilla on koottuna joitakin nuorkauppakamarin operatiivisia, toiminnan kannalta oleellisina nähtyjä kosketuspisteitä. Horisontaaliakseli puolestaan kuvaa prosessia ennen sen alkamista sekä sen aikana. Motivaattorit, tiedonhankinta sekä osallistuminen ovat tyyppitarinasta kerättyjä toimintoja, joita tarvitaan ja käytetään jäseneksi hakeutumiseen ja jäsenenä olemisen aikana.

Tutkimuksen tulokset auttavat jatkossa toimeksiantajaa kiinnittämään huomiota tyyppitarinassa ja jäsenpolussa mainittuihin kontaktipisteisiin. Tutkimuksessa ilmeni lisäksi, että suosittelija sekä ulkoisen viestinnän tavoittavuus ovat keskeisessä roolissa, kun potentiaalinen jäsen lähtee hakeutumaan toimintaan mukaan.

Lähteet

Dart, R. 2004. Being “business-like” in a nonprofit organization: a grounded theory and inductive typology. Nonprofit and voluntary sector quarterly. Vol 33 (2), 290–310.

Drucker, P. F. 1989. What business can learn from nonprofits. Harvard Business Review. 7-8/1989, 88–93.

Elttula, T. 2013. Psykologinen omistajuus ja sosiaalinen pääoma järjestössä. Pro gradu -tutkielma. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kauppatieteiden osasto, johtaminen ja organisaatiot.

Helander, V. 2002. Kolmas sektori. Käsitteistöstä, ulottuvuuksista ja tulkinnoista. 3. painos. Helsinki: Gaudeamus Kirja.

Henell, M. 2021. Tutustujasta aktiiviseksi jäseneksi: jäsenpolun tarinallistaminen ja palvelupolkukuvaus. Case: Lahden Nuorkauppakamari ry. Opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma YAMK. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 5.12.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325678

Hirsjärvi, S. 1995. Tutkimustiedon analyysi ja päätelmien teko. 4.−6. painos. Teoksessa Hirsjärvi, S., Liikanen, P., Remes, P. & Sajavaara, P. (toim.) Tutkimus ja sen raportointi. Helsinki: Kirjayhtymä, 53–56.

Huotari, P. 2014. HS vertaili: Yhdistysten jäsenmaksuille saa vastinetta. Helsingin Sanomat. [Viitattu 19.11.2021]. Saatavissa: https://www.hs.fi/kuluttaja/art-2000002712368.html

Lahden Nuorkauppakamari ry. 2021. Toiminta. Projektit. [Viitattu 20.11.2021]. Saatavissa: http://jcilahti.fi/toiminta/projektit/

Patentti- ja rekisterihallitus, tietopalvelut. 2021. Yhdistykset tarkoitusluokittain (pääluokat) kokonaismäärä, tilanne 4.1.2021. Sähköpostiviesti.  

Pirilä, M. 2020. Terveysjätti Mehiläinen sai loistodiilin Päijät-Hämeestä: ”Kun väestö on terve ja käyttää palveluja vähän, toimintakin pysyy kannattavana”. Yle. [Viitattu 5.12.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11492027

Kuvat

Kuva 1. 905513. 2016. Volunteer charity cloud Pixabay. [Viitattu 5.12.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/vectors/volunteer-charity-cloud-community-1326758/

Kuva 2. Henell, M. 2021.