Hoitotyöntekijät joutuvat päivittäin käyttämään sähköisiä järjestelmiä, mihin toisilla on enemmän valmiuksia ja osaamista kuin toisilla (Salo 2020). Joillekin lisääntynyt digitalisaatio ja teknologia tuottaa työhyvinvointia, mutta monelle se tuo henkistä kuormitusta eli teknostressiä (Mäkiniemi 2021). Teknostressi eli teknologian käytön aiheuttama stressi tarkoittaa tilannetta, jossa ihminen kokee omien voimavarojensa olevan riittämättömiä tilanteen vaatimuksiin nähden. (Salo 2020.)
Teknostressi on työstressin erityistyyppi, joka voi ilmetä jännittyneisyytenä, ahdistuneisuutena, väsymyksenä, kyynisyytenä ja tehottomuutena (Mäkiniemi 2021). Teknostressin tärkeyteen on havahduttu viime aikoina erityisesti empiiristen tutkimusten kautta, joissa on todettu, että kuormittavan teknologian käytön kokemuksella on yhteys heikentyneeseen työhyvinvointiin ja työstä suoriutumiseen (Pirkkalainen & Salo 2022).
Opinnäytetyössä selvitettiin kirjallisuuskatsauksen keinoin teknostressin ilmenemistä hoitotyössä (Parkkari 2022). Vehkon ym. (2019) mukaan hoitotyö pitää sisällään paljon vaiheita, jotka liittyvät tietojärjestelmiin ja niiden käytettävyyteen.
Uusien tietojärjestelmien rooli
Teknologia on nopeasti muuttamassa hoitotyötä, vaikka sairaanhoitajan työn peruselementit ovat pysyneet samoina. Hoitotyöntekijät toimivat aika- ja suoriutumispaineiden alla, jolloin uusien tietojärjestelmien käyttöönotto ja sisäistäminen voivat aiheuttaa teknostressiä (Pirkkalainen & Salo 2022).
Tietojärjestelmämuutokset aiheuttavat hoitotyöntekijöissä kognitiivista kuormitusta monimutkaisuudellaan (Neittaanmäki & Kaasalainen 2019; Ropponen 2021). Järjestelmämuutokset poikivat myös muutoksia työrutiineihin. Täten uudet tietojärjestelmät aiheuttavat ainakin osalle työntekijöistä kuormitusta, vaikka niitä pidetään myös työnteon kannalta hyödyllisinä. Kognitiivisen kuormituksen aiheuttaa uusiin järjestelmiin perehtyminen ja opettelu sekä niihin kuluva aika. Myös tietojärjestelmien toimimattomuus turhauttaa ja hankaloittaa työntekijöiden työn tekoa. (Koivisto ym. 2020.)
Tietojärjestelmäuudistuksessa teknostressin työhyvinvointivaikutukseen vaikuttaa myös hoitotyön vuorovaikutteisuuden määrä. Jos työnkuvaan liittyy paljon vuorovaikutusta potilaan kanssa, teknostressin vaikutus työhyvinvointiin voi olla suurempi kuin vähän vuorovaikutusta sisältävässä työssä (Neittaanmäki & Kaasalainen 2019; Ropponen 2021).
Työntekijöiden kuulluksi tuleminen edistää työhyvinvointia
Tietojärjestelmäuudistuksen onnistumiselle on tärkeää, kuinka se saadaan sovitettua yhteen arjen toiminnan kanssa (Pirkkalainen & Salo 2022). Toisaalta samoin voidaan ajatella tapahtuvan myös työhyvinvoinnin kannalta: mitä paremmin tietojärjestelmäuudistus saadaan sovitettua arjen toimintaan, sitä vähemmän sillä oletettavasti on työhyvinvointia vähentävää teknostressivaikutusta. Siksi merkitystä työhyvinvoinnille onkin sillä, miten työntekijöillä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan muutokseen (Koivisto ym. 2020).
Sairaanhoitajan työn houkuttelevuuden kannalta olisi erittäin tärkeää, että hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin kiinnitettäisiin kokonaisvaltaisesti huomiota. Työhyvinvointi onkin yksi niistä tekijöistä, joilla toivotaan lisättävän hoitotyön veto- ja pitovoimaa pahenevassa henkilöstöpulassa.
Kirjoittajat
Nina Parkkari, sairaanhoitaja, opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Hän on toiminut palliatiivisessa yksikössä sairaanhoitajana/tiimivastaavana. Hän on kiinnostunut hoitotyön teknologiasta sekä työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista.
Pirjo Vaittinen (TtT) toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikön yliopettajana.
Lähteet
Bravo, L. 2017. Code on a laptop screen. Unsplash. Viitattu 19.10.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/XJXWbfSo2f0
Koivisto, T., Ilomäki, S., Kurtti, E., Koskela, I., Weiste, E., Salo, S., Aalto, O., Husman, P. & Ruusuvuori, J. 2020.Terveydenhuollon työntekijät digimurroksessa. Helsinki: Työterveyslaitos.
Mäkiniemi, J-P. 2021. Teknostressi vai Teknoimu ‒ kumpaa koet työssäsi enemmän? Työ-terveyslaitos. Verkkolehti Työpiste.
Neittaanmäki, P. & Kaasalainen, K. 2019. Informaatioteknologia ja tekoäly tukena mielenterveyspalveluissa. Talous ja Yhteiskunta 3/2019.
Parkkari, N. 2022. Teknostressin vaikutus terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointiin. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101821357
Pirkkalainen, H. & Salo, M. 2022.Teknostressin vähentäminen on usein vaivalloista mutta mahdollista. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2022:138(11):965‒966.
Ropponen, J. 2021. Tietojärjestelmän käyttöönotto teknostressin ja työhyvinvoinnin näkökulmasta organisaatiossa ‒ tapaustutkimus Sisu-tietojärjestelmästä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Salo, M. 2020. Teknostressi voi vaivata töissä tai vapaa-ajalla. Jyunity Ajattelijat. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://jyunity.fi/ajattelijat/teknostressi/
Vehko, T., Hyppönen, H., Ryhänen-Tompuri, M. & Heponiemi, T. 2019. Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaistentyötä? Vaikutukset työhön ja työhyvinvointiin Digityö ja stressi -hankkeen loppuraportti. THL. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137659/URN_ISBN_978-952-343-279-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
