LAB-ammattikorkeakoulussa alkoi lokakuun alussa 2021 Tekoäly tutuksi -hanke (LAB 2021a), jonka tavoitteena on webinaarien, koulutusten ja verkostoitumistilaisuuksien kautta tuoda tekoäly tutuksi mm. yritysten henkilöstölle ja korkeakouluopiskelijoille. Alueellinen teknologiakartta -hankkeessa (LAB 2021b) yritykset ovat toivoneet webinaareja tekoälystä. Marraskuussa 2021 järjestettiin Tekoälyn mahdollisuudet -webinaari, jossa asiantuntijoina toimivat VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto ja erikoistutkija Olli Kuusisto.
![[Alt teksti: Aloituskuva Tekoälyn mahdollisuudet webinaarista. Ensimmäisen puhujan, Heikki Ailiston aiheena oli Tekoäly ja sen hyödyntäminen organisaatioissa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/12/611_2021_Tekoalyn-monet-mahdollisuudet_1-1024x590.png)
Mitä tekoäly on?
Ailiston mukaan koneoppiva tekoäly on keinotekoinen järjestelmä, joka kykenee tekemään havaintoja ympäristöstään ja muuttamaan tai säätämään toimintaansa tekemiensä havaintojen perusteella. Tekoälyn pääsuunta on koneoppiminen, joka sopii hyvin esimerkiksi aikasarjojen ennustamiseen ja hahmontunnistukseen. Näitä voidaan käyttää, kun halutaan ennustaa esimerkiksi tulevaa sähkönkulutusta tunneittain tai syövän ensimmäisiä merkkejä röntgenkuvissa. Vuodesta 2015 alkaen koneoppimisessa on tapahtunut suurta edistystä tehokkaiden ja edullisten tietokoneiden, hyvien ohjelmistotyökalujen ja opetukseen saatavan datan ansiosta. (Ailisto 2021.)
Missä tekoälyä käytetään?
Tekoälyä käytetään eniten ICT-, media-, palvelu-, rahoitus- ja vakuutusaloilla, tukkukaupassa ja kehittyneessä valmistuksessa. Suomella on arvioitu olevan valmiuksia hyödyntää tekoälyä USA:n, Iso-Britannian ja Ruotsin jälkeen seuraavaksi eniten mm. tutkimuksen ja opetuksen ansiosta. Vaikka tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä kasvaa Suomessa nopeasti, niiden osuus on vielä pieni. Erityisesti julkisella sektorilla on paljon potentiaalia mm. terveydenhoidossa ja hallinnossa, mutta GDPR:n tuoma varovaisuus, IT-yhteensopivuus ja tiedon ja esimerkkien puute hidastavat kehitystä. (Ailisto 2021.)
Esimerkkejä käyttökohteista
Tekoälyllä voidaan ennakoida sähkön tuotantokapasiteettia. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridille luodun CapFor Online -ohjelmiston avulla saadaan luotettavat ennusteet Suomessa käytettävissä olevasta energiantuotantokapasiteetista. Tiedon saatavuus ja läpinäkyvyys paranee ja uusiutuvien energialähteiden liittäminen kansalliseen verkkoon yksinkertaistuu. (Ailisto 2021.)
Kunnon- ja terveydenseurannan älylaitteet perustuvat data-analytiikkaan. Tekoälyn eli koneoppivien algoritmien avulla analysoidaan mitattua pulssia ja muita elintoimintoja, liikettä ja paikkaa. Suomalaisyrityksillä on erittäin vahva asema kunnon- ja terveydenseurannan älylaitemarkkinoilla, mm. Polar, Suunto ja Oura. (Ailisto 2021.)
Tekoälyä käytetään myös työvuorojen suunnittelussa. Optimointiohjelmisto tekee ehdotuksen ja arvioi suunnitelman. Tavoitteena on optimoinnin avulla saavuttaa tila, jossa oikea määrä tarvittavalla osaamisella olevia henkilöitä on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jolloin henkilöstön hyvinvointi ja työkyky paranevat. (Salkolahti 2018.)
Yrityksille suunnattu tekoäly-kypsyystyökalu
Olli Kuusisto esitteli kypsyystyökalun, jonka avulla yritykset voivat arvioida, kuinka valmiita yrityksessä ollaan hyödyntämään tekoälyä. Missä yritykset ovat nyt tekoälyn hyödyntämisessä ja mikä on tilanne verrattuna muihin yrityksiin ja verrokkiryhmään? Yrityksen tekoälykypsyydessä huomioidaan yrityksen strategia ja johtaminen, tuotteet ja palvelut, kompetenssit ja yhteistyö, prosessit, data ja teknologia.
Kirjoittaja
Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Alueellinen teknologiakartta- ja Tekoäly tutuksi -hankkeissa projektipäällikkönä.
Lähteet
Ailisto, H. 2021. Tekoäly ja sen hyödyntäminen organisaatioissa. Esitys Alueellinen teknologiakartta- ja Tekoäly tutuksi -hankkeiden webinaarissa 18.11.2021.
Kuusisto, O. 2021. AI Maturity of organisations – Much more than mere technology. Esitys Alueellinen teknologiakartta -ja Tekoäly tutuksi -hankkeiden webinaarissa 18.11.2021.
Salkolahti, S. 2018. Tekoälyllä miljoonien eurojen säästöt ja parempi potilasturvallisuus. Visma. [Viitattu 24.11.2021]. Saatavissa: https://www.visma.fi/blog/tekoalylla-miljoonien-eurojen-saastot-ja-parempi-potilasturvallisuus/
Linkit
LAB. 2021a. Tekoäly tutuksi. Projekti. [Viitattu 24.11.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi
LAB. 2021b. Alueellinen teknologiakartta. Projekti. [Viitattu 24.11.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/alueellinen-teknologiakartta
VTT. 2021. Artificial Intelligence (AI) Maturity Tool. [Viitattu 24.11.2021]. Saatavissa: https://ai.digimaturity.vtt.fi/
Kuvat
Kuva 1. Poso, P. 2021.
Kuva 2. geralt. 2021. Altmann, G. AI -artificial intelligence- tekoäly. Pixabay. [Viitattu 24.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/teko%c3%a4ly-ai-%c3%a4lykkyys-verkkoon-6767502/
