Tietojohtaminen on kaikkien vastuulla

Yrityksessä oli tunnistettu tarve parantaa päätöksentekoa ja siirtyä tunteella johtamisesta tiedolla johtamiseen. Osana insinööriopiskelija (YAMK) Tomi Männistön Sisäisen laskennan ulkoistaminen tietojärjestelmille-opinnäytetyötä toteutettiin Yritykselle mittaristo, joka parantaa tiedolla johtamisen edellytyksiä.

Jokainen yksilö, yritys tai muu organisaatio kerää tietoa joko tiedostamatta tai tietoisesti. Osa tiedosta kerätään lain vaatimusten perusteella, osa kasaantuu muun toiminnan oheistuotteena ja osa tiedosta kerätään muiden tarkoitusten perusteella.

Tietomäärä pienessäkin organisaatiossa voi olla suuri, mutta tieto jää hyödyntämättä ja päätökset pohjautuvat mielikuviin, uskomuksiin tai menneisyyteen. Erityisesti tämä kulminoituu kasvavissa yrityksissä, joita johtaa omistaja ja toiminta laajenee useille paikkakunnille. Usein silloin menetetään tuntuma yrityksen koko toimintaan ja päätökset perustuvat herkästi päättäjän oman paikkakunnan toimintaan.

Tietojohtamista kehittämällä organisaatiot voivat parantaa päätöksentekoaan. Tietojohtamisen voisi karkeasti jakaa kahteen osaan: tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen (Laihonen ym. 2013, 32). Tiedon johtamisella voidaan tarkoittaa, että tunnistetaan tiedon alkuperä, luotettavuus, käytettävyys, säilöminen, käsittely ja raporttien tuottamien. Tiedolla johtamista voidaan pitää enemmän johtamiskulttuurin osana. Saatavilla olevaa tietoa käytetään päätöksen teon tukena.

Kuva 1. Myyjien myyntikate-eurot kateprosentin funktiona (Männistö 2021)

Pienillä kustannuksilla suurta lisäarvoa

Tietojohtamisen kehittäminen on investointi, jonka takaisinmaksuaika on verrattain lyhyt. Ohjelmistot ovat edullisimmillaan maksuttomia ja muutaman päivän asiantuntijan työpanoksella voidaan saada aitoa lisäarvoa antavia mittareita, jotka parantavat yrityksen päätöksentekoa ja kilpailukykyä.

Projektin alussa ei välttämättä ole tiedossa kaikki ne kysymykset, joihin tarvitaan vastaus. Toisaalta saatetaan hakea vastauksia aivan vääriin kysymyksiin. Ketterien menetelmien avulla voidaan säästää turhaa työtä ja siten myös kustannuksia.

Isompi työmäärä tarvitaan usein johtamiskulttuurin muutoksen toteuttamiseksi. Tietojohtaminen on koko organisaation tehtävä ja myös yksittäinen työntekijä on siitä vastuussa huolehtimalla, että tallennettava tieto on oikeaa, ajantasaista ja relevanttia.

Kirjoittajat

Insinööri Tomi Männistö työskentelee tietohallintojohtajana PK-sektorilla vastuualueenaan mm. tietojohtamisen kehittäminen yrityksessä.

Lehtori Minna Asplund, TkL, toimii koordinaattorina insinööri YAMK-tutkinnon digitaaliset ratkaisut -koulutuksessa.

Lähteet

Männistö, T. 2021 Sisäisen laskennan ulkoistaminen tietojärjestelmälle. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 20.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104215308

Laihonen H., Hannula M., Helander N., Ilvonen I., Jussila J., Kukko M., Kärkkäinen H., Lönnqvist A., Myllärniemi J., Pekkola S., Virtanen P., Vuori V., Yliniemi T. 2013. Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto – Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. Tampere: Juvenes Print.

Kuvat

Kuva 1. Männistö 2021. Tomi Männistö. Sisäisen laskennan ulkoistaminen tietojärjestelmälle. [Viitattu 20.4.2021].