Tietosuojaosaaminen on osa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ydinosaamista, jonka tärkeyttä on perusteltu muun muassa lainsäädännöllä, toimintaympäristön megatrendeillä- ja muutoksilla sekä potilasturvallisuudella (ks. Dufva & Rekola 2023; Sotetie 2021; Kangasniemi ym. 2018). Organisaatioiden johtamisen näkökulmasta tietosuojaosaamisen kehittäminen sijoittuu osaksi henkilöstöhallintoa ja osaamisen strategialähtöistä johtamista (Malin 2023a; KT 2017). Aikaisemmissa tutkimuksissa tietosuojaosaamisen on todettu olevan moniulotteinen ilmiö, joka muodostuu useista eri ulottuvuuksista (mm. Taanila & Jylhä 2022).
Tietosuojaosaajaksi kehittyminen
Miettinen (2023) tarkasteli YAMK-opinnäytetyössään autoetnografisesti omaa kehittymistään tietosuojaosaajaksi. Tutkimustuloksissa yksilön tietosuojaosaajakasi edistävien tekijöiden tunnistettiin liittyvän organisaatioon, työyhteisöön, työtehtävään, työntekijään ja verkostoon. Opinnäytetyössä laadittiin esitys tekijöistä, jotka tukevat tietosuojaosaajaksi kehittymistä (ks. Kuva 1). Tekijät liittyivät muun muassa työpaikan ilmapiirin avoimuuteen ja turvallisuuteen (Lemmetty ym. 2022) sekä niitä lisääviin oppimisjärjestelyihin työpaikalla (ks. Otala & Meklin 2018, 118–119; Lemmetty 2020, 85). Keskeiseksi tässä mallissa muodostuu yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden vuorovaikutus uuden osaamisen muodostumisessa.
![[Alt-teksti: kaavakuva, jossa toisiinsa liittyvinä asioina esitetään muun muassa osaamisen johtaminen, verkostot, arvot, resurssit ja työyhteisötaidot.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/05/371_2023_Tietosuojaosaaminen-rakentuu-yksilon-ja-yhteison-vuorovaikutuksessa-1024x599.png)
Ekosysteeminäkökulma kehittämiseen
Sosiaali- ja terveysalalla työskentely muuttuu jatkuvasti aiheuttaen henkilöstölle uudenlaisia osaamistarpeita muun muassa muuttuvien palvelujen, teknologian ja lainsäädännön muutoksien vuoksi (Kangasniemi ym. 2018, 50–51, 70). Täten jatkuva oppiminen sekä organisaatiolle että yksittäiselle työntekijälle on tärkeää, ja työssäoppimista edistäviä tekijöitä tulisikin tarkastella ja kehittää systemaattisesti (Lemmetty ym. 2022, 8) ja yli sektori- ja organisaatiorajojen.
Jo sosiaali- ja terveyspalvelujen monituottajamalli tuo esille organisaatiorajat ylittävän kehittämisen ja oppimisen tarpeen. Ekosysteeminäkökulmasta tarkasteltuna sekä oppimiselle että innovatiiviselle kehittämiselle suotuisa alusta muodostuukin sektorirajat ylittävissä, uutta arvoa luovissa yhteishankkeissa (Ryky 2023, 36–38; Malin 2023b; Malin ym. 2022).
Kirjoittajat
Sari Miettinen, fysioterapeutti, ylempi AMK, toimii tietosuoja-asiantuntijana Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Arja-Tuulikki Malin, HTT, KL, VM, on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka opettaa johtamista hyvinvointialan YAMK-koulutuksissa. Hän on myös johtamisen tutkija ja kehittäjä.
Lähteet
Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. SITRAN selvityksiä 224. Sitra. Viitattu 22.05.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#esipuhe
Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki S., Kinnunen, P., Pietilä, A_M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
KT. 2017. Osaamisen johtaminen on osa strategista henkilöstöjohtamista. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. Viitattu 22.5 2023. Saatavissa https://www.kt.fi/henkilostojohtaminen/osaamisen-johtaminen
Lemmetty, S. 2020. Self-learning is present every day – in fact, it’s my job. Self-Directed Workplace Learning in Technology-Based Work. University of Jyväskylä. The Academic Dissertation. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/71221/978-951-39-8196-9_vaitos04092020.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lemmetty, S., Jaakkola, M. & Collin, K. 2022. Jatkuva työssä oppiminen. Teollisuuden palkansaajat. Edistys julkaisusarja. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.tpry.fi/edistys-julkaisusarja/edistys-analyysit/jatkuva-tyossa-oppiminen-lahtokohtia-edellytyksia-ja-seurauksia.html
Malin, A-T., Haahtela, R. & Vuorilampi, S. 2022. Strategy-based value co-creation – Ecosystem perspective. In K. Peltonen & A. Hartikainen (Eds.) LAB Health Annual Review 2022. The Publication Series of LAB University of Applied Sciences, part 53. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/783456/LAB_2022_53_eng.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Malin, A-T. 2023a. Menestystä osaamisen johtamisella. LAB Focus. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/menestysta-osaamisen-johtamisella/
Malin, A-T. 2023b. Yritysten muutoskyvykkyyttä tuetaan osaamisen ekosysteemissä. LAB Focus. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/yritysten-muutoskyvykkyytta-tuetaan-osaamisen-ekosysteemissa/
Miettinen, S. 2023. Noviisista asiantuntijaksi. Autoetnografinen tutkimus sosiaali- ja terveyspalvelujen tietosuoja-asiantuntijaksi kehittymisestä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa rajoitetusti https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304155330
Otala, L. & Meklin, S. 2021. Ketterä oppiminen. 2, Strategiasta käytäntöön. Helsinki: Kauppakamari.
Ryky, P. 2023. TYÖ2030 ‒ Jatkuva oppiminen teoriasta käytäntöön Katsaus jatkuvan oppimisen edistämisestä TYÖ2030- ohjelmassa. Työterveyslaitos. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145840/TTL-978-952-391-074-4.pdf?sequence=1&isAllowed=
Sotetie. 2021. Asiakastyöosaaminen. Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://sotetie.fi/yhteiset-osaamiset/asiakastyoosaaminen/
Taanila, A. & Jylhä, V. 2022. The dimensions of the data protection and information security competence of healthcare professionals. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 14(2), 179–190. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.109920
