Lapsi- ja perhepalveluissa huonosti voivien perheiden ja lasten tuen tarvetta ei aina tunnisteta, sopivia palveluja ei välttämättä ole käytettävissä, eikä tarvittavaa kokonaisvaltaista kohtaamista eri sivistys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden (sisote) ammattilaisten kanssa aina muodostu. Pirstaloituneessa palvelujärjestelmässä perheet eivät enää osaa hakea apua oikeasta paikasta. (Raitakari ym. 2019, 4–5.)
Pahimmillaan tästä aiheutuu asiakkaiden päätyminen niin sanottujen väärien palveluiden piiriin, esimerkiksi lastensuojeluun, vaikka tarve olisi lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon puolella.
Lapsi- ja perhepalveluissa (THL 2020) onkin viime vuosina kehitetty eri ammattilaisten yhteistyötä, jossa on siirrytty kohti moniammatillista tiimityöskentelyä. Tämä edellyttää yhteistyökumppaneilta ja työryhmältä vahvaa monitoimijuutta lapsen ja perheen auttamiseksi sekä yhteisen tavoitteen omaksumista. (Petrelius & Eriksson 2018, 3.)
Muuttuneet haasteet ja problematiikka
Neljä Astetta Oy:n kehitysjohtaja Jan-Erik Solvang (2020) kuvaa nykyajan lastensuojelun ja perhetyön haasteiden ja problematiikan muuttuneen viime vuosina, mikä on ajanut myös yksityiset palveluntuottajat kehittämään toimintaansa.
Solvang (2020) on huomannut, että nykyään lastensuojelun avopalveluissa, ettei kyse ole aina enää siitä, minkä voi havainnoida silmillä, vaan ongelmat ovat muuttuneet näkymättömiksi. Haasteita ilmenee yhä enemmän perheiden kiintymyssuhteissa ja tunneilmapiirissä. Näiden ilmiöiden pohjalta Neljä Astetta Oy on lähtenyt onnistuneesti kehittämään uutta työmuotoa, tarkoituksenaan edistää asiakkaan oikeanlaisen ja oikea-aikaisen tuen ja avun saamista. Neljän Asteen moniammatillinen asiantuntijatyö, mihin kuuluvat psykologi, sosiaalityöntekijät sekä terapeutit, on tuotu lastensuojelun perhetyön tueksi, osaksi asiakasprosesseja.
Moniammatillinen työryhmä ei aina yksin riitä
Suuri määrä ammattilaisia ei automaattisesti tuo lisäarvoa tai ratkaisua asiakkaan kompleksiseen tilanteeseen. Moniammatillinen ryhmä ei itsestään opi toisilta tai käy arvostavaa dialogia toisen osaamista ja ammattitaitoa kunnioittaen. Integratiivinen toimintamalli vaatii yksilöiltä yhteistä tahtotilaa ja avoimuutta sekä ennen kaikkea toisen ammattitaidon ja näkemyksen kunnioitusta.
Tiivis työskentely ja luottamussuhteen rakentuminen ovat oikeanlaisen vuorovaikutuksen ja yhteisen tavoitteen rakentumisen peruspilari. Tämä on todettu myös Neljä Astetta Oy:ssä. Kokonaisuuden ja vaikuttavuuden kannalta tärkeää on, että asiakkaan rinnalla kulkee koko ajan sama perhetyöntekijä, joka auttaa juurruttamaan muutosta asiakkaan arkeen. (Petrelius & Eriksson 2018, 4.)
Neljä Astetta Oy:ssä moniammatillisuuden lisäämisellä perhetyön prosesseissa, on pystytty jo nyt osoittamaan positiivisia vaikutuksia asiakasprosessien kestossa ja asiakkaan kriisiytyneen tilanteen vakauttamisessa. Välttämättä aina kriisitilanteiden ja ”tulipalojen sammuttamisen” keskiössä ei ole määrä vaan laatu sekä oikeanlainen osaaminen ja eri toimijoiden dialoginen yhteistyö. Tärkeässä asemassa integratiivisessa työtavassa ovat työryhmän yhteinen halu ja tahtotila asiakkaan asian edistämiseksi sekä luottamus ja kunnioitus eri osapuolten välillä.
Kirjoittajat
Piia Niinikoski on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Piia Niinikoski toimii Neljä Astetta Oy:n aluejohtajana ja on tarkastellut lastensuojelun kenttää 15 vuoden ajan.
Raija Hovi-Pulsa on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut integratiivisten toimintamallien kehittämisestä lapsi- ja perhepalveluissa.
Lähteet
Petrelius, P. & Eriksson P. (toim.) Uudistava lastensuojelu – kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Työpaperi 23 / 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 5.11.2010]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137112/URN_ISBN_978-952-343-208-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa: Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampereen Yliopisto. [Viitattu 31.10.2020]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/105437
Solvang, J-E. 2020. Kehitysjohtaja Neljä Astetta Oy. Haastattelu 1.10.2020.
THL. 2020. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). [Viitattu 31.10.2020]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-
Kuvat
Kuva1. Hannah Busing. girl friends hands piled togethger. Unsplash. [Viitattu 31.10.2020]. Saatavissa: https://unsplash.com/photos/Zyx1bK9mqmA
