Tulevaisuuden tärkeitä sosiaali- ja terveysalan osaamisvalmiuksia ovat digitaalinen osaaminen, moniammatillinen ja -alainen osaaminen, kansainvälisyysosaaminen sekä eettisen toiminnan valmiudet. (Leveälahti ym. 2019)
Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiolla tavoitellaan asiakaslähtöisiä, tehokkaita, vaikuttavia sekä saavutettavia palveluita. NiCCoLLa -hanketta toteuttavat Avans Hogeschool Hollannista, Universitat Politècnica de València Espanjasta ja Instituto Pedro Nunes Portugalista. Hankkeessa kehitetään tulevien ammattilaisten monialaista osaamista sosiaali- ja terveyspalveluiden teknologisiin ratkaisuihin liittyen. Hankkeen toinen intensiiviopiskeluviikko järjestettiin Bredassa Hollannissa marraskuussa 2021.
![[Alt-teksti: Ryhmä nuoria ringissä, kaikki ojentavat hymyillen käsissään keskustaa kohti samanlaista teknistä laitetta, joka on valkoinen keilamainen väline, jonka päässä hohtaa sinertävä valo.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/12/728_2021_Tulevaisuuden-teknologiaa-sote-palveluihin.jpg)
Asiakas keskiössä
Intensiiviviikolla keskusteltiin terveysteknologian mahdollisuuksista ja haasteista. Tärkeää on asettautua asiakkaan rooliin. Millainen asiakas hyötyy teknologian käytöstä? Asiakkaan taito käyttää teknologiaa ei yksin riitä, on oltava myös välineitä ja motivaatiota sen käyttöön.
Asiakkaan näkökulmasta pohdittiin tekijöitä, jotka vaikuttavat teknologian käyttöönottoon. Teknologian hyödyntäminen on mahdollista monenlaisille asiakkaille, mutta asiakkaan soveltuvuus esimerkiksi etäkuntoutuspalveluihin tulee aina arvioida yksilöllisesti. (Salminen & Hiekkala 2019) Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat tarjota asiakkaalle teknologisia ratkaisuja edistämään toimintakykyä, mutta asiakas tekee lopulta päätöksen niiden hyödyntämisestä omassa arjessaan.
Ammattilaisen osaaminen teknologian hyödyntämisessä
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen osaamisen kehittäminen on tärkeää, sillä tehtävänä on tukea asiakasta ratkaisujen löytämisessä. Uuden opetteleminen ei aina ole nopeaa tai vaivatonta. Myönteinen suhtautuminen teknologiaan ja sen kehittämiseen yhdessä muiden alojen ammattilaisten kanssa korostuu digipalveluiden käyttöönotossa.
Intensiiviviikolla pohdittiin myös teknologian käytön moraalisia ja eettisiä haasteita yhdessä tekniikan opiskelijoiden kanssa. Eettisiä kysymyksiä on tarkasteltava yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Terveysteknologian keskiössä on oltava asiakas. Monialaista ryhmäprojektia työstettäessä on tärkeää suunniteltavan uuden teknologisen ratkaisun tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan liittyvien asioiden monipuolinen tarkasteleminen, esimerkiksi uutta sovellusta ideoidessa. Luennoitsijoiden ja toisten opiskelijoiden kanssa aiheista keskustellessa opittiin tunnistamaan näitä haasteita ja pohtimaan niihin ratkaisuja.
Terveys- ja hyvinvointiteknologia on kasvava ala, jonka merkitys tulevaisuudessa vielä lisääntyy väestön ikääntyessä. Haasteina ovat hoitohenkilökunnan määrän ja resurssien riittävyys. (Healthtech Finland 2020). Lisääntyvän palvelutarpeen ratkaisemiseksi on panostettava teknologian hyödyntämiseen osana palveluvalikoimaa, koulutuksen kehittämiseen ja digipalveluiden ihmiskeskeiseen suunnitteluun. (Terveyden tekijät 2019).
Kirjoittajat
Annamaija Id-Korhonen, LAB-ammattikorkeakoulun lehtori on kiinnostunut terveyden edistämisestä ja digitaalisista palveluista. Hän toimii asiantuntijana NiCCoLLa-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää opetussuunnitelmaa, oppimisympäristöjä ja -sisältöjä terveys- ja hyvinvointipalveluiden teknologiaan liittyen.
Noora Kujala on LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija, joka on valmistumassa joulukuussa 2021 fysioterapeutiksi. Hän on kiinnostunut terveysteknologiasta ja sen hyödyntämisestä alallaan.
Lähteet
Healthtech Finland. 2020. Terveysteknologia osana terveysalaa. [Viitattu 13.12.2021]. Saatavissa: https://healthtech.teknologiateollisuus.fi/fi/terveysteknologia-osana-terveysalaa
Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S.(toim.) 2019. Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf
Salminen, A. & Hiekkala, S. (toim.) 2021. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Kelan tutkimus, Helsinki. [Viitattu 15.12.2021]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302635/Kokemuksia_etakuntoutuksesta.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveyden tekijät. 2019. Raportti. [Viitattu 13.12.2021]. Saatavissa: https://ek.fi/wp-content/uploads/Terveyden_tekijat_raportti_FINAL_ok.pdf (https://www.hyvinvointiala.fi/terveyden-tekijat/)
Linkit
NiCCoLLa. Network for Innovative Care Competence Learning through Labs. [Viitattu 26.11.2021. Saatavissa: http://niccolla.eu
