Työelämän kiivas tahti kuormittaa työntekijöitä monin eri tavoin fyysisesti ja psyykkisesti. Myös aivot kuormittuvat, mikä heikentää kognitiivista toimintakykyä. Tilanteen jatkuessa vaarana on uupumus.
Työn kuormittavuus voi kiihdyttää kognitiivisten kykyjen heikkenemistä ja aiheuttaa pitkittynyttä stressiä luoden kehoon häiriötilan. Nykytyössä erityisesti aivokuormitus on korkeaa. Työ voi aiheuttaa uupumusta, stressiä ja univajetta. Sekä istualtaan tuntikausia tehtävä työ että fyysisen työn raskaus heikentävät aivojen optimaalista toimintaa. Lisäksi koronapandemia on tuonut mukanaan uusia työhön kytkeytyviä ongelmia. Etätyön myötä istuminen ja ruutujen äärellä vietetty aika ovat lisääntyneet. Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen ovat lisänneet työaikaa. (E2 tutkimus 2022.)
Kansallinen aivoterveysohjelma nostaa esiin tarpeen edistää työikäisten aivoterveyttä. Aivoterveydestä huolehtiminen tukee työkykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäisee aivosairauksia ja uupumista. (Aejmelaeus ym. 2022.)
Työuupumuksen ennaltaehkäisyä on tärkeä tutkia ja kehittää
Uupuminen voi oireilla monimuotoisesti. Tyypillinen ensioire on väsymys, mutta oire voi olla myös mielenkiinnon menettäminen tai kasvava kyynisyys. Uupumuksen oireet voivat sekoittua myös sairauksiin ja fyysisiin ongelmiin. (Mielenterveystalo 2023.)
Työterveyslaitoksen hankkeessa selvitetään työuupumuksen diagnosointiin, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä käytäntöjä eri maissa. Tulosten perusteella arvioidaan, millä tavalla työuupumuksen diagnosointi sairaudeksi muuttaisi työuupumuksen tunnistamista ja hoitoa Suomessa ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan työuupumuksen ennaltaehkäisemiseksi. (Työterveyslaitos 2023.)
Pilottikurssilla käsiteltiin kognitiivista toimintakykyä, stressin säätelyä ja palautumista
Aivoterveyden edistämisen erikoistumisopintojen kehittämistehtävässä koottiin sisältörunko Kuopion kansalaisopistoon kurssien tuottamiseen työikäisille. Sisältörungon keskeiset teemat olivat kognitiivinen toimintakyky, stressin säätely ja palautuminen. Sisältöä testattiin pilottikurssilla Kuopiossa. Kurssi tulee opiston tarjontaan keväällä 2024. (Summanen 2023.)
Pilottikurssin kognitiivisen toimintakyvyn teema sivuaa aivoergonomiaa. Se tarkoittaa aivotoimintojen ja -rajoitteiden huomioimista, jotta turhalta ja haitalliselta kuormitukselta vältytään. Aivoergonomia käsittää myös affektiivisen, kognitiivisen ja informaatioergonomian. (Aivoliitto 2023.)
Pilottikurssin stressin säätelyn teeman osalta on tärkeää oma itsensä “kuuntelutaito”. Tukea omaan stressin säätelyyn voi saada erilaisista harrastuksista ja harjoitteista, itselle mielekkäistä puuhista sekä riittävästä palautumisesta. Mikäli omat voimavarat eivät riitä stressin säätelyyn, on hyvä hakea tukea ja apua esihenkilöltä, työterveydestä tai muilta asiantuntijoilta. (Summanen 2023.)
Riittävä uni ja palautuminen ovat merkityksellisiä kognitiiviselle toimintakyvylle ja stressin säätelylle. Keinovalikoimaa ja vinkkejä on saatavilla. On tärkeää oivaltaa ja poimia oman palautumisen tueksi sopivat sitä tukevat elementit. (Summanen 2023.)
Kirjoittajat
Sari Summanen (MuM taidehallinto, AmO, artenomi AMK, mindfulness-ohjaaja, muistijoogaohjaaja) työskentelee suunnittelijaopettajana Kuopion kansalaisopistossa. Hän opiskeli LAB-ammattikorkeakoulun aivoterveyden edistämisen erikoistumisopinnoissa 2022–2023. Hän on kiinnostunut aivoterveydestä, hyvinvoinnista, kulttuurista ja kehittämisestä.
Päivi Kousa (th YAMK, AmO, tth) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä lehtorina ja toimii aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen toisena vastuuopettajana. Hänen mielenkiintonsa kohteena on aivoterveys, työkyvyn tuki ja työhyvinvointi.
Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä lehtorina ja on aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen 2022–2023 toinen vastuuopettaja. Hän on kiinnostunut työelämän tutkimisesta ja kehittämisestä aivoterveyden edistämisen näkökulmasta.
Lähteet
Aejmelaeus, R., Hartikainen, K., Kalla, K., Keltto, T., Korkeila, J., Larivaara, M., Lisko, I., Lähteenkorva, S., Ojanen, V., Pyykkö, M., Ristikari, T., Sajaniemi, N. & Unkila, K. 2022. Kansallinen aivoterveysohjelma. Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta. Aivoliitto. Viitattu 20.10.2023. Saatavissa https://dyajetwym1cg9.cloudfront.net/assets/files/21257/inhimillisesti_kestava-_aivoterveytta_tukeva_yhteiskunta-_edit_2023.pdf
Aivoliitto. 2023. Aivoergonomia on otettu huomioon toimintaympäristöissä. Viitattu 20.10.2023. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/kansallinenaivoterveysohjelma/tavoitteet/aivoergonomia/
E2 tutkimus. 2022. Mikä edistää aivoterveyttä? Viitattu 20.10.2023. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/site/assets/files/18939/e2_tutkimus_selvitys_0322.pdf
Geralt. 2018. Altmann, G. Tasapaino, riski, rohkeutta, saldo. Pixabay. Viitattu 20.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tasapaino-riski-rohkeutta-saldo-3062272/
Mielenterveystalo. 2023. Uupumuksen omahoito-ohjelma. Viitattu 20.10.2023. Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/uupumuksen-omahoito-ohjelma/1-tilanteen-tunnistaminen
Summanen, S. 2023. Kognitiivinen toimintakyky, stressin säätely ja palautuminen. Keinoja palautumiseen. Sisältörunko Kuopion kansalaisopistolle.
Työterveyslaitos. 2023. Työuupumukseen liittyvät käytännöt ja niiden vaikutukset eri maissa. Viitattu 20.10.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/tyouupumukseen-liittyvat-kaytannot-ja-niiden-vaikutukset-eri-maissa
