Kunta-alalla tehtyjen tutkimusten mukaan vuonna 2019 hoitajilla oli kunta-alan työntekijöistä eniten muista kuin perhesyistä johtuvia poissaolopäiviä työstä. Vuonna 2021 poissaolopäivien määrä oli edelleen noussut. (TEM 2021, 70.)
Työhyvinvoinnilla on iso vaikutus työssä jaksamiseen. Jos kaikki asiat ovat kunnossa työpaikalla, kuten työntekijöiden jaksamisen tukeminen, on eteen tulevat haasteet helpompi kohdata. Jos näin ei ole, tulee se näkymään alalta poistumisena niin nuorten kuin konkareidenkin keskuudessa. Tämä nähdään jo Tehyn (2023) kyselyssä työhyvinvoinnista. Järjestön kyselyyn vastasi 3 750 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Vastanneista 38 % on miettinyt alanvaihtoa huonon työhyvinvoinnin takia, syinä tähän olivat kiire ja liiallinen työmäärä suhteessa henkilökuntaan. Tehyä huolestutti, että alle 30-vuotiaista 60 % ei usko jaksavansa olla sosiaali- ja terveysalalla työuran loppuun asti. (Tehy 2023.) On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä hoitoalalla tulee olemaan 20 000–60 000 ammattilaisen vaje. (Tilander ym. 2014, 46–49.)
Hyvä työilmapiiri auttaa jaksamaan
Kosonen (2023) kuvasi opinnäytetyössään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhyvinvointia, painottuen työuupumuksen, masennuksen ja unettomuuden kokemuksiin. Tutkimus toteutettiin määrällisin menetelmin, kyselytutkimuksena, aineisto kerättiin yhdellä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten verkkosivustolla. Tutkimuksen mukaan yleisimpänä ongelmana sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kokivat unettomuuden sekä siihen vaikuttavat ja siitä johtuvat ongelmat. (Kosonen 2023.)
Unettomuus johtuu työvuoroista, liian vähäisestä palautumisajasta työvuorojen välillä. Näin ollen työasiat voivat jäädä herkästi mieleen pyörimään, eikä unettomuuden vuoksi vapaa- ajalla jaksa keskittyä omaan hyvinvointiinsa, esimerkiksi harrastuksiin osallistumisella. Unettomuus vaikuttaa suuresti työhön. Hoitajilla tulee herkästi muistiongelmia, kyynisyyttä työtä kohtaan, työn imu katoaa ja virheet lisääntyvät. Tässä kohtaa tulee huomioida myös potilasturvallisuus. (Kosonen 2023.)
Työaikasuunnittelusta ja työnohjauksesta apua
Apua ongelmiin saatiin enemmän muualta kuin esihenkilöltä tai työterveyshuollosta. Ratkaisuina syntyneeseen tilanteeseen mainittiin työaikamuutokset, kuten työkierto, etätyö, lomien tasaisuus, opinnot ja sivutyö; myös lääkitys auttoi.
Työaikojen, lomien ja opintojen katsottiin tuovan voimaa jaksaa työssä. Työhyvinvointia edistävinä tekijöinä tutkimuksessa mainittiin elämänmuutokset (harrastus ja lemmikki), rutiinien muodostuminen, keskusteluapu, työvuorosuunnittelu, kuntoutus, työnohjaus, hyvä työilmapiiri, huumori ja ystävät. Myös ulkopuolinen apu (työterveyspsykiatri) tai työnohjaus auttoivat jaksamaan.
Kirjoittajat
Ninni Kosonen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa (ylempi AMK).
Anne Suikkanen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Kosonen, N. 2023. Kun hoitaja itse sairastuu. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437271
Tehy. 2023. Tehyn kysely: Hoitajien työhyvinvointi hieman parantunut, silti yli 90 % nuorista hoitajista harkitsee alanvaihtoa. Tiedote. Tehy. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://www.tehy.fi/fi/tiedote/tehyn-kysely-hoitajien-tyohyvinvointi-hieman-parantunut-silti-yli-90-nuorista-hoitajista
TEM. 2021. Toimialaraportit a. Katsaus sote- ala työvoimaan. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tilander, E., Ranta, I. & Laine, P. 2014. Suomen sairaanhoitajaliitto. Työhyvinvoinnin keinot. Helsinki: Fioca.
Tilixia. 2022. Unettomuus, nukkua, sänky, yö. Pixabay. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/unettomuus-nukkua-s%C3%A4nky-y%C3%B6-7259107/
