Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki uusiutuu erilisiksi rakentamis- ja kaavoituslaeksi. Eduskunta hyväksyi esityksen rakentamislaista 1.3.2023 ja se astuu voimaan 1.1.2025. Rakentamislain tarkoituksena on torjua ilmastonmuutosta, edistää digitalisaatiota, sujuvoittaa rakentamista sekä parantaa rakentamisen laatua. (Ympäristöministeriö a.)
Ilmastonmuutos ja digitalisaatio
Uuden lain tavoitteena on huomioida koko rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja hyödyt (Ympäristöministeriö b). Jo lupavaiheessa lasketaan rakennuksen hiilijalanjälki ja -kädenjälki. Ilmastoselvitys tarvitaan rakennuksista, joista nykyisin tehdään energiaselvitys. Rakennuksissa käytetyistä materiaaleista, poiskuljetettavista maa-aineksista ja jätteistä on tehtävä selvitys. (HE 139/2022.)
Digitalisaatiota edistetään tuomalla tietomallit osaksi rakennuslupavaihetta. Tietomallien vastaanottaminen vaatii henkilöstön kouluttamista sekä laitteiden ja ohjelmistojen päivittämistä. (Avelin 2023, 22.)
Rakentamisen sujuvoittaminen
Toimenpiteet, jotka edellyttävät rakentamisluvan
- asuinrakennus
- vähintään 30 m2 tai 120 m3 rakennus
- vähintään 50 m2 katos
- yleisörakennelma, jota käyttää yhtä aikaa vähintään 5 henkilöä
- vähintään 30 m masto tai piippu
- vähintään 2 m2 valaistu mainoslaite
- energiakaivo
- erityisen toiminnan alue, josta aiheutuu vaikutusta ympäröiville alueille (HE 139/2022, 42 §.)
Rakentamislaki sujuvoittaa rakentamista rakentajan näkökulmasta ja lupakynnys nousee. Jatkossa saa rakentaa omalle kiinteistölle ilman rakentamislupaa 29 m2 pihasaunan, joka nykyisin tarvitsee rakennusluvan. Rakentamisen luvanvaraisuuden määrittää rakennuksen koko, ei turvallisuus. Toisaalta osa nyt kevyemmän lupaprosessin läpikäyneistä, kuten maalämmön rakentaja, joutuu jatkossa hakemaan rakentamisluvan. Kuvassa 1 on rakenteilla olevia pientaloja.
Rakennusvalvonnalle lupakynnyksen nousu lisää työmäärää. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee noudattaa voimassa olevaa kaavaa, rakentamismääräyksiä ja -järjestystä. Rakennukset käyttävät kiinteistön rakennusoikeutta. Tämä aiheuttaa rakennusvalvonnan neuvonnassa ruuhkaa ja tehokasta jälkivalvontaa. Tarvittaessa käytetään hallintopakkokeinoja.
Nyt käytössä olevat toimenpidelupa- ja ilmoitusmenettely poistuvat. Jatkossa on vain yksi rakentamislupa. Purku-, maisematyö- ja jatkolupa säilyvät. Rakennuslupamäärän laskiessa niistä saatavat tulot tippuvat. Tämä aiheuttaa ongelmia toiminnan rahoituksessa etenkin pienissä kunnissa.
Uusi rakentamislaki rakennusvalvonnan näkökulmasta- opinnäytetyön haastatteluissa pohdittiin erityisesti henkilö- ja talousresurssien riittävyyttä. Jälkivalvonnan, neuvonnan ja yhteydenottojen lisääntyessä henkilöresurssien vähentäminen ei ole ratkaisu talousongelmiin. (Avelin 2023, 41, 42.)
Rakentamisen laatu paranee
Rakentamislaki muuttaa työnjohtajien ja suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksia. Suunnittelijan työkokemusvaatimus poistuu, mikä lisännee suunnitteluvirheitä. Jatkossa rakennusvalvonta ei enää hyväksy asiantuntijoita, vaan hyväksyminen siirtyy erikseen määrätylle toimielimelle. Rakennusvalvontaan toimitetaan vain pätevyystodistus. (HE 139/2022.)
Rakentamislain tarkoituksena on luoda siisti, kestävästi kehittyvä ja turvallinen ympäristö. Naapuri voi rakentaa 20 m2 saunarakennuksen sekä 29 m korkean tuulivoimalan tontilleen ilman lupaa. Naapuririitatilanteet ja luvattoman tai määräysten vastaisen rakentamisen ilmiannot saattavat lisääntyä.
Kirjoittajat
Leena Jormanainen on LAB:in rakennustekniikan lehtori, joka on vuosikymmenten aikana osallistunut lukuisten rakennushankkeiden toteuttamiseen.
Viivi Avelin on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija, joka on tehnyt opinnäytetyön: Uusi rakentamislaki rakennusvalvonnan näkökulmasta.
Lähteet
Avelin, V. 2023. Uusi rakentamislaki rakennusvalvonnan näkökulmasta. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lappeenranta. Viitattu 8.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153648
Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. HE 139/2022. Finlex. Viitattu 8.3.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2022/20220139#idm45053751487328
Ympäristöministeriö a. Eduskunta hyväksyi rakennuksen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävät lait. 2023. Viitattu 8.3.2023. Saatavissa https://ym.fi/-/eduskunta-hyvaksyi-rakentamisen-paastoja-pienentavat-ja-digitalisaatiota-edistavat-lait
Ympäristöministeriö b. Rakentamisen kiertotalous. Viitattu 8.3.2023. Saatavissa https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous
Linkit
Linkki 1. Avelin, V. 2023. Uusi rakentamislaki rakennusvalvonnan näkökulmasta. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lappeenranta. Viitattu 8.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303153648
