Asiakaskäyttäytymisen ymmärtäminen on yrityksen kannalta elintärkeää. Katseenseurannan käyttö tutkimusmenetelmänä ei ole uusi asia, mutta viimeaikainen teknologian kehitys on laajentanut sen käyttömahdollisuuksia. Aiemmin varsin kalliit ja erillisiä akkupaketteja tarvinneet laitteistot ovat väistyneet uusien edullisempien, langattomien ja keveiden välineiden tieltä. Katseenseurantalasit eivät enää paljon poikkea normaaleista silmälaseista, mikä mahdollistaa entistä paljon vaivattomamman ja huomaamattomamman käytön.
Jouslehdon (2023) opinnäytetyössä tutkittiin interaktiivisten infonäyttöjen käytettävyyttä ja luotiin uusia ratkaisuja käyttökokemuksen kehittämiseksi. Katseenseurannassa käytettiin uuden sukupolven Pupil Labs -älylaseja osana käyttäjätestausta, jossa selvitettiin infonäyttöjen käytettävyyden nykytilaa. Katseenseurantaa analysoimalla voidaan saada tarkempaa tietoa käyttäjien tiedostamattomista prosesseista käyttökokemuksen eri vaiheissa (Bojko 2013). Parhaimmillaan katseenseuranta auttaa sanoittamaan sen, mitä käyttäjät eivät itse osaisi käyttäjätestauksen aikana todeta ja näin tuottaa muuten piiloon jäävää, merkityksellistä informaatiota, jonka perusteella pystytäänkohdentamaan kehitystyö paremmin ongelmiin.
Tavallisesti katseenseurantaa käytetään tietokoneiden yhteydessä, mutta ne soveltuvat myös suurten digitaalisen näyttöjen käyttöliittymien toimivuuden testaukseen. Koska tämä testaus tapahtuu julkisessa tilassa, on tärkeää saada testaajan olo mukavaksi ja mahdollisimman luontevaksi testauksen alusta alkaen. Käyttäjätestaus on paikalle kutsutulle käyttäjälle jännittävä tilanne. Uuden sukupolven laseilla on todennäköistä, että ohi kulkevat ihmiset eivät edes huomaa testaustilaisuuden olemassaoloa uuden huomaamattoman tekniikan ansiosta. Mitä luontevammaksi testaaja tuntee olonsa ja mitä vähemmän hän miettii sitä miltä tilanne näyttää ulkopuolisen silmin, sitä varmemmin käyttäjätestaus tuottaa aitoa ja luotettavaa dataa käyttökokemuksesta. Älylasitekniikka on myös teknisesti vaivaton käyttäjätestauksen apuväline, testauspaikalle ei tarvitse virittää erillisiä mikrofoneja tai kamerajalustoja.
Katse ei kerro aina totuutta
Mielenkiintoisesta datasta huolimatta katseenseurantaan liittyy seikkoja, joiden vuoksi siitä saatavaa tietoa tulee tarkastella kriittisesti ja huolellisesti. Katseenseuranta tarjoaa vain mekaanisen näkemyksen käyttäjän katseen liikkeistä, jolloin voi olla vaikeaa varmistaa huomasiko hän oikeasti katsomansa (Romano & Schall 2014). Jos käyttäjätestauksen aikana käyttäjä esimerkiksi pysähtyy miettimään jotain asiaa, saattaa katse sillä välin harhailla vapaasti hänen itse siihen juuri kiinnittämättä huomiota. Toisaalta, kun käyttäjä keskittyy suorittamaan tehtävää ja käyttää katsettaan aktiivisesti etsiäkseen annetun tehtävän mukaisia asioita, voi katseenseurannalla tulkita visuaalisen toteutuksen toimivuutta esimerkiksi hahmolakien näkökulmasta (Romano & Schall 2014, 8).
Katseenseuranta on aiempaa helpompi toteuttaa, mutta sen synnyttämän datan tulkinnan haasteet pysyvät entisenä. Haastattelu on metodille hyvä täydentäjä.
Kirjoittajat
Harri Heikkilä on visuaalisen viestinnän ja UX/UI:n yliopettaja LAB ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa ja toimii Päijät-Hämeen Mobiili UX -hankkeen asiantuntijana.
Heidi Jouslehto valmistuu medianomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun Muotoilun ja median digitaalisten ratkaisujen linjalta.
Lähteet
Bojko, A. 2013. Eye Tracking the User Experience. Brooklyn, New York: Rosenfield Media.
Jouslehto, H. 2023. Interaktiivisten infonäyttöjen käyttäjälähtöinen kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230952
Romano, J., Schall, A. 2014. Eye Tracking in User Experience Design. Waltham: Elsevier Inc.
