Varhaiskasvatuksen kolmitasoinen tuki kirjattiin varhaiskasvatuslakiin (540/2018, §15 a) ja uudistettu laki astui voimaan 2022 elokuun alussa. Lapsilla on uudistuneen lain myötä oikeus saada yksilöllisen oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin edellyttämää tukea varhaiskasvatuksessa. Lapsella on oikeus välittömästi tuen tarpeen ilmettyä saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022, 56) todetaan, että kolmitasoisen tuen tarkoituksena on ehkäistä lasten ongelmien monimuotoistumista ja kasvamista sekä vähentää lasten riskiä syrjäytyä. Varhaiskasvatuksessa lasten saama tuki rakentuu lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan ja lasten tarvitsema tuki sekä siihen liittyvät toimet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Useille kunnille ympäri Suomen on myönnetty valtion erityisavustusta varhaiskasvatuslain mukaisen tuen uudistamisen edistämiseksi. Avustusta voidaan käyttää muun muassa monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön kehittämiseen. (OKM 2022.) Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö on keskeistä varhaiskasvatuksen kolmitasoisen tuen toteuttamisessa. Mitä vaativampaa lapsen saama tuki on, sitä enemmän erilaisia yhteistyötahoja tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa on mukana.
Varhaiskasvatuksen kolmitasoisen tukeen liittyvien palvelujen tulee muodostaa lapsen ikävaiheen kannalta ehyt palvelukokonaisuus, jossa varmistetaan avun ja tuen oikea-aikaisuus. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää palvelujen yhteensovittamista niitä tuottavien ja järjestävien tahojen yhteistoimintana. Asiakasnäkökulmasta palvelujen integrointi toteutuu, kun tuotetaan lapsen tarpeista lähteviä, tarkoituksenmukaisia palveluja. (Joronen ym. 2018, 7.)
Keinoina palveluohjaus ja palvelupolkujen määrittely
Varhaiskasvatuksen kolmitasoisen tuen toteuttamisessa monialaista yhteistyötä voidaan kehittää palveluohjauksen ja palvelupolkujen määrittelyjen avulla. Esimerkiksi palveluohjauksen tueksi voitaisiin luoda monialainen ja säännöllisesti kokoontuva lapsen tuen tiimi. Tuen tiimi vastaisi varhaiskasvatuksessa olevien lasten tuen ja monialaisen yhteistyön asioiden käsittelystä sekä yhteistyöverkoston asiantuntijoiden tiimi tarjoaisi monialaista konsultaatiota, ohjausta ja tukea varhaiskasvatuksen ammattilaisille lapsen tukeen liittyen. (Heiskanen ym. 2021, 147–148.) Tiimin toiminta edesauttaisi tuen palveluiden toteuttamista ja tiedonkulkua eri alojen toimijoiden välillä. Toimiva tiedonkulku työntekijöiden välillä mahdollistaisi saumattomat palvelut lapselle ja tämän perheelle.
Palvelupolkujen luominen helpottaa lapsen tuen palvelujen ja palvelujärjestelmän tuntemista sekä palveluihin hakeutumista. Kokonaiskäsityksen saamiseksi lasten tukeen liittyvät palvelut tulisi koota yhteen, jotta palveluiden sisällöt, toimintaperiaatteet ja toimipaikat löytyisivät vaivattomasti yhdestä paikasta. Palvelupolkujen luominen edesauttaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja ymmärrystä siitä, mitkä tahot toimivat lapsen tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Eri toimijoiden välinen tuttuus helpottaa yhteydenpitoa ja yhdessä työskentelyä sekä madaltaa yhteydenoton kynnystä ja keskusteluyhteyden ylläpitämistä. (Perälä ym. 2012, 67–69.)
Kirjoittajat
Lotta Luukkonen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän työskentelee varhaiskasvatuksen kolmitasoisen tuen kehittämishankkeessa Turun kaupungin palveluksessa.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisestä.
Lähteet
Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M. & Viitala, R. 2021. Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa. Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 5.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-829-8
Joronen, K., Kanste, O., Halme, N., Perälä, M-L. & Pelkonen, M. 2018. Lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävien palvelujen integraatiota tukevat toimet eri maissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 35/2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 18.10.2022. Saatavissa https://tietokayttoon.fi/documents/10616/6354562/35-2018-+Lasten+ja+nuorten+palveluiden+integraatio+eri+maissa.pdf/f97fb598-213c-4dea-b0ba-95ad718c3f5c?version=1.0
Myriams-Fotos. 2016. Kädet, lapsen käsi. Pixabay. Viitattu 18.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4det-lapsen-k%c3%a4si-pid%c3%a4-tilalla-1797401/
OKM. 2022. Valtion erityisavustus varhaiskasvatuslain mukaisen tuen uudistamisen edistämiseksi vuosille 2022–2023. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 30.10.2022. Saatavissa https://okm.fi/-/valtion-erityisavustus-varhaiskasvatuslain-mukaisen-tuen-uudistamisen-edistamiseksi-vuosille-2022-2023
Perälä, M-L., Halme, N. & Nykänen, S. 2012. Lasten ja nuorten perheiden palvelujen yhteensovittava johtaminen. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. Viitattu 18.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2022. Opetushallitus. Viitattu 18.10.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf
