Varhaiskasvatus ja lastenneuvola kuuluvat perustason palveluihin, joiden kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset lapset sekä heidän vanhempansa. Lastenneuvolan tehtävänä on lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistäminen. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lasten ja heidän perheidensä erityisen tuen tarpeet sekä järjestämään tarkoituksenmukaista tukea ja apua. (THL 2021.) Erityisen tuen arvioiminen sekä järjestäminen toteutetaan tarvittaessa yhteistyössä mm. varhaiskasvatuksen kanssa (Valtioneuvoston asetus lastenneuvolatoiminnasta 4§, 13§). (Valtioneuvosto 2011.)
Varhaiskasvatus on puolestaan suunnitelmallista ja tavoitteellista pedagogiikkaan painottuvaa toimintaa, joka koostuu kasvatuksesta, hoidosta ja opetuksesta. Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on myös tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä. Varhaiskasvatuksen on toimittava yhteistyössä myös neuvolan kanssa. (Varhaiskasvatuslaki 540/2018 2§, 3§, 7§.) Vaikka kohderyhmä onkin sama niin neuvolan ja varhaiskasvatuksen työn toteuttamistavat ja toimintaympäristöt ovat hyvin erilaisia.
Sosiaali- ja terveysministeriön (2016) linjausten mukaan palvelujen integraation tulee muodostaa ehyt palvelukokonaisuus, jolla varmistetaan tuen ja avun oikea-aikaisuus. Alle kouluikäisten osalta lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma lähtee lähipalveluiden kokonaisuuden kehittämisestä perhekeskustoimintamalliksi. (Joronen ym. 2018, 7–10.)
Perheiden arkea palveleva yhteistyö varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan välillä
Lapsille päiväkoti henkilöstöineen on tuttu paikka, joten luontevaa olisi järjestää lakisääteiset lastenneuvolatoimintaan kuuluvat terveystarkastukset siellä. Vanhempien arkea helpottaisi myös, jos varhaiskasvatuksen ja neuvolan palavereita voisi järjestää yhteisesti lapsen haku- ja tuontitilanteissa. Näin perheet saisivat palvelun ja tuen yhdestä paikasta kokonaisvaltaisesti suunniteltuna. (Tuukkanen 2020, 48–54.)
![[Alt-teksti: Suuren rakennuksen etuseinä, jossa teksti Sinilähde-talo.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/11/565_2021_Varhaiskasvatus-ja-lastenneuvola-saman-katon-alle_2-1024x512.jpg)
Integratiivisten työskentelymallien toteutumisen haasteena ovat niin palveluiden rakenteelliset tekijät kuin työntekijäkohtaiset lähtökohdat. Rakenteelliset kysymykset liittyvät lainsäädäntöön, palveluiden pirstaleisuuteen, määrärahoihin ja organisaatiokulttuuriin, kun taas työntekijäkohtaisia asioita ovat asenteet, tahtotila sekä aikataulujen yhteensovittaminen. Onnistumisen edellytys on, että johdolla on yhteinen näkemys ja vahva sitoutuminen uusiin toimintatapoihin. (Leveelahti 2019, 16–19.)
Perusopetuksessa on pitkät perinteet yhteisestä työstä kouluterveydenhoitajien kanssa. Normaaliksi käytännöksi onkin muodostunut, että kouluterveydenhoitajien työpisteet sijaitsevat kouluilla, jolloin lasten on helpompi lähestyä heitä. Myös opettajille kouluterveydenhoitajat tulevat tutummiksi silloin kun heidän työhuoneensa sijaitsevat koululla. Miksei siis sama toimisi myös varhaiskasvatuksen ja neuvolan osalta?
Kirjoittajat
Päivi Salminen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hänen työkokemuksensa pohjaa varhaiskasvatuksen hallintoon.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Joronen, K., Kanste, O., Halme, N., Perälä, M-L., Pelkonen, M. 2018. Lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävien palvelujen integraatiota tukevat toimet eri maissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 35/2018. [Viitattu 20.10.2021]. Saatavissa: https://moodle.lut.fi/pluginfile.php/664186/mod_resource/content/1/35-2018-Lasten%20ja%20nuorten%20palveluiden%20integraatio%20eri%20maissa.pdf
Leveelahti, H-L. 2019. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevien asiantuntijoiden näkökulmia integratiivisista työskentelymalleista. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan YAMK. Opinnäytetyö. [Viitattu 18.10.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/179217/Leveelahti%20Hanna.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Lastenneuvola. [Viitattu 18.10.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/aitiys-ja-lastenneuvola/lastenneuvola
Tuukkanen, T. 2020. Vanhempien toiveet lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyölle. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sosionomi YAMK. Opinnäytetyö. [Viitattu 18.10.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343338/Tiina%20Tuukkanen_Vanhempien%20toiveet%20lastenneuvolan%20ja%20varhaiskasvatuksen%20yhteisty%C3%B6lle_sosionomiYAMK.pdf?sequence=2
Valtioneuvosto. 2011. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011). Oikeusministeriö. Finlex. [Viitattu 16.10.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338
Varhaiskasvatuslaki. 2018. Oikeusministeriö. Finlex. [Viitattu 16.10.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540
