Opettajan mahdollisuudet antaa vetoapua yksittäisille opiskelijoille aikaan ja paikkaan sitomattomilla luonnontieteen verkkokursseilla ovat rajalliset, eikä ryhmäytyminen toisten kurssilaisten kanssa tapahdu itsestään.
Vuorovaikutus saattaa puuttua kokonaan verkkokurssilla
Verkkokurssit ovat monesti periaatteessa aikaan ja paikkaan sitomattomia, jolloin vaikka luentoja olisikin, ei niille ole pakko osallistua ja myöhemmin voi katsoa joko luentotallenteen tai vastaavan videon. Tällöin oppitunnilla tehtävät aktivointikeinot eivät tavoita kuin osan kurssin opiskelijoista. Omilla verkkokursseillani luennoilla on tyypillisesti alle kolmannes kurssille osallistujista loppujen suorittaessa kurssia omin päin vailla minkäänlaista vuorovaikutusta opettajan kanssa. Vuorovaikutus jää myös luennoilla vähäiseksi opiskelijoiden ollessa vain hiljaisina niminä listalla. Tämä onkin helposti yleinen tilanne verkko-opetuksessa. Kurssille osallistujat eivät näy opettajalle eivätkä toisilleen. (Hukkanen 2021.)
Kameroiden päälle laittamisella saattaisi opetukseen saada jonkinlaista vuorovaikutuksen tuntua, mutta opiskelijoilla voi olla monia syitä, miksi he eivät halua laittaa kameroitaan päälle esimerkiksi taustalla pyörivän kodin arjen tai oman huolittelemattoman ulkonäön vuoksi (Castelli & Sarvary 2021).
Laskutehtävien palaute jää vähäiseksi
Luonnontieteiden opintojaksoilla opiskelijaa kohden voi olla satoja laskutehtäviä ratkottavana. Verkkokursseilla opettaja ehtii antamaan yksilöllistä palautetta yleensä vain muutamista suoritteista valtaosan tehtävistä tullessa arvioiduiksi automaattisesti sähköisessä oppimisympäristössä. Aikaan ja paikkaan sitomattomilla verkkokursseilla hiljaisten opiskelijoiden aktivoiminen kysymään apua onkin äärimmäisen haasteellista. Oppitunneillakin mukana olevista hyvin harva koskaan viestii mitään. Vuorovaikutuksen vähyys etäopetuksessa koetaankin sen huonona puolena (Venäläinen 2021).
Lähipäivillä ja pienryhmillä vuorovaikutusta
Toimivissa pienryhmissä opiskelijat saattaisivat saada toisiltaan jatkuvaa vetoapua myös luonnontieteiden opiskelussa. Toimivien pienryhmien aikaansaaminen etenkin aikaan ja paikkaan sitomattomassa verkko-opetuksessa voi kuitenkin kaatua muun muassa hankaluuteen löytää tarpeeksi yhteistä aikaa pienryhmille esimerkiksi erilaisten työaikojen vuoksi. Jos ryhmälle on mahdollista järjestää koululla lähipäiviä, voisi jo muutamastakin hyvin suunnitellusta lähipäivästä olla apua myös opiskelijoiden ryhmäytymisessä. Kaikkea ohjaustyötä ei tarvitse opettajan itsensä tehdä ja motivoitunut opiskelijatoveri voi olla aina saatavilla.
Kirjoittaja
Juha Pere työskentelee fysiikan opettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Teknologia-yksikössä ja on opettanut fysiikkaa tekniikan alan opiskelijoille noin neljännesvuosisadan.
Lähteet
Castelli, F. & Sarvary, M. 2021. Why students do not turn on their video cameras during online classes and an equitable and inclusive plan to encourage them to do so. Ecology and Evolution. John Wiley & Sons Ltd. Vol. 11(8), 3565–3576. Viitattu 12.5.2022 Saatavissa https://doi.org/10.1002/ece3.7123
Hukkanen, V. 2021. Ylen kysely: Etäopetus tekee opettajasta chat-juontajan, jolle kukaan ei vastaa – kameran aukaiseminen pelottaa oppilaita. Yle Uutiset. Viitattu 11.5.2022 Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-11837844
Morillo, C. 2018. 1181622. Pexels. Viitattu 23.5.2022 Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-toissa-tyotila-kokous-1181622/
Venäläinen, E. 2021. Akava Works kyselytutkimus. Korkeakouluopiskelu korona-aikana. Keskeisiä tuloksia Akava Worksin kyselytutkimuksesta. Akava Works: Helsinki. Viitattu 12.5.2022 Saatavissa https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2020/12/Kooste_korkeakouluopiskelu_korona-aikana-kysely.pdf
