Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan tiimin jakamaa uskomusta siitä, että ryhmä ei väheksy tai torju jäsentä, jos tämä on oma itsensä ja jakaa ajatuksiaan. Psykologisesti turvallisen yhteisön jäsenet suhtautuvat toisiinsa hyväksyvästi ja ovat toisistaan aidosti kiinnostuneita. (Newman ym. 2017). Tällaisessa ryhmäilmastossa mahdollistuvat tietyt erityisen suotuisat sosiaaliset normit, kuten korkea sosiaalinen herkkyys muita tiimin jäseniä kohtaan sekä kaikkien tiimin jäsenten äänen kuuluminen melko tasavertaisesti. (Williams Woollet ym. 2010, 686–688.)
Tiimeissä, joissa kohtaamiset ovat rentoja ja sisältävät naurua sekä puhetta myös työn ulkopuolisista asioista, kohtaamisten energiataso ja yhteishenki ovat korkeammalla tasolla. Tämä ennustaa usein myös parempaa psykologista turvallisuutta tiimissä. Tähän johtopäätökseen tultiin teleoperaattori DNA:n digitaalisen palvelukehityksen etä- ja hybridityökontekstissa työskentelevissä tiimeissä toteutetussa opinnäytetyötutkimuksessa (Sormunen 2023).
Rennon vuorovaikutuksen tiimeissä kuunnellaan aktiivisesti ja reagoidaan runsaasti toisten tiimin jäsenien puheeseen. Sosiaalinen puhe, kaikkien tiimiläisten äänen kuuluminen etäpalavereissa ja yhdessä nauraminen sosiaalisina normeina vaikuttavatkin olevan psykologisen turvallisuuden kannalta merkittäviä tekijöitä. Niiden vaikutus on suurempi kuin esimerkiksi usein korostettu kameran käyttäminen virtuaalisessa tiimityössä. DNA:n tiimeissä tehdyssä tutkimuksessa kameran käytöllä ei havaittu olevan ydintiimin psykologisen turvallisuuden ja laadukkaan vuorovaikutuksen kannalta lainkaan merkitystä.
Kameran käyttöön painostamisen onkin katsottu olevan eräs etätyössä merkittävästi kuormitusta lisäävä tekijä. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että vaikka kameran välityksellä on mahdollisuus nähdä suurikin joukko ihmisiä, ei todellinen katsekontakti ole kuitenkaan mahdollinen. (Deutch 2021)
Nauru tuo helpotusta virtuaaliseen työarkeen
Virtuaalisen tiimityön kontekstissa on syytä panostaa erityisesti ydintiimin säännölliseen, rentoon ja aktiiviseen kanssakäymiseen. Erään rennon vuorovaikutuksen tiimin jäsenen kommentti kuvaa hyvin tällaisen vuorovaikutuksen tuomaa helpotusta virtuaalisen työn arkeen:
“I really like my team, they are professional when needed but also they also have funny moments that improve my mood during the day.”
Psykologinen turvallisuus ei tarkoitakaan sitä, että epämukavuus ja haasteet poistetaan tiimin arjesta. Vahvan turvallisuuden vallitessa ne voidaan käsitellä yhdessä, kokonaisina persoonina. Parhaimmillaan turvallisuus luo tiimille ympäristön, jossa haasteet kohdataan vilkkaasti keskustellen, yhdessä nauraen ja vuorotellen toisiin tukeutuen.
Kirjoittajat
Maria Sormunen on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva liiketalouden ja logistiikan tradenomi, joka työskentelee DNA Oyj:n digitaalisessa palvelukehityksessä.
Riitta Mähönen toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Deutch, S. 2021. Cognitive impacts of remote work: what is it doing to our brains? HRM. The news site of the Australian HR Institute. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.hrmonline.com.au/covid-19/cognitive-impacts-of-remote-work-what-is-it-doing-to-our-brains/
Newman, A., Donohue, R., Eva, N. 2017. Psychological safety: A systematic review of the literature. Human Resource Management Review. Volume 27, 521‒535. Viitattu 8.2.2023. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1053482217300013
Piacquadio, A. 2020. Cheerful surprised woman sitting with laptop. Pexels. Viitattu 8.2.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/cheerful-surprised-woman-sitting-with-laptop-3762940/
Sormunen, M. 2023. Psykologisen turvallisuuden rakentuminen etä- ja hybridityössä: puhumisen ja kuuntelemisen kulttuurin erityispiirteet DNA:n digitaalisen palvelukehityksen tiimeissä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja logistiikan ala. Viitattu 8.2.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302042034
Williams Woolley, A., Chabris, C., Pentland, A., Hashmi, N. & Malone, . 2010. Evidence for a Collective Intelligence Factor in the Performance of Human Groups. Science 330.
