Kanervan päiväkodin pilotoima Salpausselkä Geopark -päiväkotitoiminta on kestävän kehityksen arvojen mukaista ympäristökasvatusta, joka toteutuu onnistuneesti Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden oppimisen alueissa.
Salpausselkä Geopark varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä
Salpausselkä Geopark on kokonaisuus jääkauden jättämiä geokohteita Päijät-Hämeessä (Visit Lahti 2021). Syksyllä 2020 Kanervan päiväkodista tuli Lahden ensimmäinen Salpausselkä Geopark -päiväkoti. Luonto- ja ympäristökasvatusta sekä liikuntaa kestävän kehityksen periaatteet huomioiden painottava Vihreä lippu -päiväkoti ryhtyi pilotoimaan päiväkotiohjelmaa, joka tutustuttaa lapset, perheet ja varhaiskasvatushenkilöstön jääkauden muovaaviin maisemiin lähiympäristössä sekä ohjaa lapsia ympäristökasvatuksen keinoin noudattamaan vastuullista elämäntapaa. (Lahti 2020.)
Päiväkodin arkeen sekä pedagogisen toiminnan suunnitteluun on viime vuosina lisätty ympäristökasvatuksen teemoja kuten kierrätystä, luonnon tutkimista sekä luonnossa liikkumista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH 2018, 46–47) tuodaan ympäristökasvatus esille lasten luontosuhdetta vahvistavana sekä kestävää elämäntapaa kohti ohjaavana toimintana.
Kanervan päiväkodin ympäristökasvatus
Heikkilän ja Luumin (2021) opinnäytetyön tulosten mukaan Kanervan päiväkodin kestävän kehityksen arvojen mukainen ympäristökasvatus osana Salpausselkä Geopark -päiväkotitoimintaa nivoutuu kaikkiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (OPH 2018) oppimisen alueisiin 3–4-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmässä. Salpausselkä Geopark -oppimisympäristö näkyi ryhmän toiminnassa muun muassa lasten sanavarannon laajentumisena sekä lähiympäristön hyödyntämisenä oppimisympäristönä.
Varhaiskasvatuksessa opittujen luontoa säästävien ja parantavien toimien kautta lapset vievät opittuja asioita koteihinsa, jonka kautta positiivinen ajattelu ja teot luontoa ja ympäristöä kohtaan saavat laajan kuulijakunnan. Varhaiskasvatuksen ympäristökasvatus näkyy siirtovaikutuksena muun muassa kierrätykseen ja lajitteluun sekä liikunnalliseen elämäntapaan kannustamisena. (Heikkilä & Luumi 2021.) Ympäristökasvatuksen lisääminen ei ole pois muilta oppimisen alueita, vaan se voi jopa auttaa kehittämään muita taitoja. Ympäristökasvatuksen kautta on mahdollista vaikuttaa tulevien sukupolvien kulutustottumuksiin sekä luoda arvoja luonnon hyväksi toimimiseksi. Ympäristökasvatukseen panostaminen ei siis verota lasten kehitystä, vaan on mukana kehittämässä lapsia ja lasten kautta ympäristöä. (Heikkilä & Luumi 2021.)
Kirjoittajat
Milja Heikkilä suorittaa sosionomi (AMK) -tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa valmistuen varhaiskasvatuksen opettajaksi kesällä 2021 ja on opinnäytetyössään perehtynyt ympäristökasvatuksen vaikutukseen varhaiskasvatuksessa.
Maiju Luumi valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosionomiksi (AMK) kesällä 2021 sosiaalipedagogisen varhaiskasvatuksen suuntautumisvaihtoehdosta varhaiskasvatuksen opettajan pätevyydellä ja on opinnäytetyössään perehtynyt Lahden kaupungin varhaiskasvatuksessa tehtävään ympäristökasvatukseen.
Tarja Kempe-Hakkarainen työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa ja on toiminut opinnäytetyön ohjaajana
Lähteet
Heikkilä, M. & Luumi, M. 2021. Oppimisen alueet ympäristökasvatuksessa – Kestävän kehityksen kasvatus 3–4-vuotiaiden varhaiskasvatusryhmässä. AMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 29.4.2021.] Saatavissa http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105036721
Lahti 2020. Kanervan päiväkoti. [Viitattu 21.4.2021.] Saatavissa: https://www.lahti.fi/kasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus-ja-esiopetus/paivakodit/kanervan-paivakoti/
OPH 2018. Opetushallitus. 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. [Viitattu 29.4.2021.] Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf
Visit Lahti 2021. Luontoa kaupungissa. [Viitattu 21.4.2021.] Saatavissa: https://book.visitlahti.fi/fi/luontoa-kaupungissa
