Yritykset lajitteluviidakossa

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon merkittävin syy löytyy ylikulutuksesta, ja me suomalaiset olemme ikävä kyllä maailman kärkikastissa tässä. Asukaslukua kohden meidän luonnonvarojen kulutus ylittää reilusti globaalit rajat, verrataan niitä sitten muihin Euroopan maihin tai koko maailmaan. (Toiskallio 2024.) Suomessa jätepolitiikan tavoitteena on varmistaa, ettei jätteistä aiheudu haittaa terveydelle ja ympäristölle; tavoitteena on myös edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, ja tätä varten on laadittu jätelaki. (Ympäristöministeriö 2026.)

RosKarelia ─ myö lajitellaan (LAB 2026) on LAB-ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan kaupungin, Etelä-Karjalan jätehuollon ja Etelä-Karjalan liiton yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on tukea yrityksiä jätteen vähentämisessä ja lajittelun tehostamisessa. Tavoitteena on edistää Etelä-Karjalan elinvoimaa ja kestävyyttä kehittämällä uusia ratkaisuja yritysten materiaalikierrätykseen. Hankkeessa on jo tehty pohjakartoitusta siitä, millaisia tapoja yrityksillä on kierrättää ja millaisia haasteita niissä on. Tämä jatkuu laajempana nyt syksyllä 2026, kun varsinaisesti jalkaudumme kiertämään eri yrityksissä.

Eri alojen yrityksillä on erilaisia haasteita; yhden suurin jätemäärä tulee metallista, toisen biojätteestä ja kolmannella jostain muusta. Yhteenvedon pohjakartoituksesta saamme siis myöhemmin.

[Alt-teksti: tyylitelty kuva roska-astioista, joiden vieressä on teksti vähennä, käytä uudelleen, kierrätä, toista.] — Kuva 1. Kierrätyksen säännöt. (Kuva: Minna Tynkkynen)

Toimenpiteitä luonnonvarojen suojelemiseksi

Miten tämän ylikulutuksen saisi loppumaan? Yksinkertaisin tapa on laittaa riittävän iso hintalappu luonnonvarojen käytölle ja siitä aiheutuville haitoille. Ylikulutustamme ei voi selittää pohjoisella sijainnilla, suomalaisen teollisuuden profiililla tai väestötiheydellä, käytämme yksinkertaisesti liikaa raaka-aineita, sanoo Jussi Nikula, joka on yksi Fair Finnish Footprint -raportin pääkirjoittajista. Hän toteaa myös kiertotaloustoimien voimakkaalla vahvistamisella sekä kestävyyssiirtymän oikeudenmukaisuudesta huolehtimisella olevan suuri merkitys hinnoittelun lisäksi. (Toiskallio 2024.)

Tuottajavastuu on osa yrityksen yhteiskuntavastuuta, ja se on lakisääteistä. Se mahdollistaa kuluttajille vaivattoman ja maksuttoman tuotteiden kierrätyksen, joka taas auttaa vähentämään luonnonvarojen ylikulutusta. Tuottajavastuu koskee muun muassa erilaisten pakkausten, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä akkujen ja paristojen valmistajia. Tuottajavastuun hoitaminen ei ole sitä, että hankkii jäteastioita tuotannon tiloihin, vaan tiettyjen tuotteiden tuottajien tulee liittyä tuottajayhteisöihin, joiden kautta tuotteet lopulta kierrätetään ja jotka raportoivat tästä valvoville viranomaisille vuosittain. (Lupa- ja valvontavirasto 2026.)

Kohti selkeää lajitteluopasta

Entä ne tuhannet yritykset, joilla ei ole tuottajavastuuta? Kaikilla yrityksillä on kuitenkin ympäristövastuita ja -velvoitteita. Yritykset, jotka eivät tuota paljoa tavanomaista yhdyskuntajätettä ja sijaitsevat asuinkiinteistöissä tai kauppakeskuksissa, voivat järjestää jätehuollon kiinteistön kanssa. Jos yritys sijaitsee muualla, kuten omalla tontilla, on yrityksen tehtävä erillinen jätteenkäsittelysopimus ja hankittava kiinteistölle asianmukaiset jäteastiat. Yrityksen on järjestettävä paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja biojätteen erilliskeräys, sekä tietysti kierrätettävä erikseen vaarallinen jäte, kuten akut, öljyt ja maalit. Toiminnan mukaan voi olla myös erityisiä velvoitteita kierrätykselle, kuten elintarvikerasvajäte, joka tulee kerätä talteen erityisen rasvanerottimen avulla. (Suomi.fi 2026)

Hakemalla kierrätysopasta yrityksille netistä törmää usein vai lakiin ja säännöksiin, eikä selkokielistä opasta löydy ainakaan helpolla. Yksi RosKarelian tavoitteista onkin selvittää, millaisia selkokielisiä kierrätysoppaita yritykset tarvitsevat, ja auttaa yrityksiä nopeiden kokeiluiden avulla kierrätyspulmissa. Tuloksena syntyy yrityksille ja asuinkerrostaloille lajitteluopas, jota voidaan jakaa koko Etelä-Karjalan alueella. (LAB 2026.)

Kirjoittaja

Minna Tynkkynen on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön TKI-asiantuntija, joka toimii RosKarelia-hankkeessa yritysrajapinnassa.