Kierrätyksessä materiaalien tunnistaminen on tärkeää, sillä käytetyt raaka-aineet vaikuttavat materiaalin hyödyntämiseen. LAB-ammattikorkeakoulun kiertotalouslaboratoriossa tutkitaan erilaisten käytöstä poistuvien materiaalien kierron haasteita. Eri menetelmin määritellään materiaalien prosessoitavuutta sekä suunnitellaan materiaalien ja jätteiden kierrätysmenetelmiä.
Kiertotalous on LABin strategian kulmakivi, ja kiertotalouslaboratorion vuonna 2017 valmistuneen Reiskatex-laitteiston avulla pystytään lajittelemaan materiaaleja jätevirroista. Laitteisto on kehitetty tekstiilien automaattiseen lajitteluun, ja nyt Maatilojen muovit kiertoon (MuKi) -hankkeen myötä LAB-ammattikorkeakoulu on aloittanut myös likaantuneiden muovituotteiden erottelumenetelmien kehittämisen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon MTK:n ja LABin kanssa.
Materiaalintunnistuksen haasteet
Lähi-infrapuna- eli NIR-menetelmillä orgaanisten aineksien, kuten muovien, erottelu on mahdollista tutkimalla näytteen molekyylirakennetta sitä rikkomatta. Tekniikan haasteita ovat väriltään mustat materiaalit sekä laaja mittausalue, joka monimutkaistaa joidenkin sekoitemateriaalien erottumista toisistaan johtuen niiden heterogeenisesta pintamorfologiasta. Näitä lähi-infrapunalla erottumattomia materiaaleja voidaan tunnistaa LABin laboratorioista löytyvällä tarkemmalla FTIR-laitteella, jonka avulla Reiskatex-laitteiston tarkkuutta voidaan nostaa. FTIR-laitteella materiaalin rakenteesta saadaan laajempi spektri ja muun muassa mustia materiaalinäytteitä pystytään arvioimaan paremmin.
MuKi-hankkeen laborointeihin valikoitiin kaupallisten muovien lisäksi myös muita kuluttajien puutarhoihin suunniteltuja tuotteita. Näistä yhden ilmoitettu materiaali ei täsmännyt laboratoriossa saatuihin tuloksiin. Myyjän ilmoittamana 100 % villaa sisältävä materiaali tunnistui suurella todennäköisyydellä polyesterin ja villan sekoitukseksi.
Kyseistä tuotetta kuvailtiin helppokäyttöiseksi, mutta tunnetusti ympäristöön päässeen mikromuovin poistaminen on kaikkea muuta kuin helppoa ja yksinkertaista. Tällaisen maatuvasta villasta valmistettuna ekotuotteena markkinoidun kuluttajatuotteen voi olettaa päätyvän nopeasti suoraan tai välillisesti luontoon. Vastaavaa virheellistä markkinointia on paljastunut muiden tekstiilien kohdalla, mutta puutarhatuotteiden kohdalla tämä tapaus oli kiertotalouslaboratorion ensimmäinen kohtaaminen.
Kiertotaloudessa villa mainitaan monesti arvokkaana materiaalina, jota on helppo tuotteistaa uudelleen. Sekoittaminen polyesterin kanssa on todennäköisimmin tapahtunut rahallisen säästämisen takia, sillä keinokuidun sekoittaminen villaan tavanomaisesti heikentää lopputuotteen ominaisuuksia verrattuna villaan. Sileät keinokuidut eivät tarraudu villaan, ja sekoitteen toimivuus huononee niin, että esimerkiksi villatuotteen lämmönsitovuus heikkenee.
Linkki Maatilojen muovit kiertoon -hankkeen verkkosivuille.
Kirjoittajat
Elisa Penna työskentelee projektityöntekijänä Maatilojen muovit kiertoon -hankkeessa.
Niko Rintala toimii kehitysinsinöörinä kiertotalouden hankkeissa ja asiantuntijana Maatilojen muovit kiertoon -hankkeessa.
Linkit
Linkki 1. Aito maaseutu Keski-Suomessa. Maatilojen muovit kiertoon (MuKi). Hanke. Viitattu 29.2.2024. Saatavissa https://www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/muki
