KETTERÄ – Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille -hankkeen (LAB 2023) tavoitteena on tukea eteläkarjalaisia mikro- ja pk-yrityksiä tunnistamaan työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittämistarpeita nyt ja tulevaisuudessa sekä asettamaan tunnistettuihin tarpeisiin sopivia tavoitteita ja niiden seurantakeinoja.
Hankkeen alussa selvitettiin viiden eri toimialalla olevan mikro- ja pk-yrityksen (korkeintaan 40 henkilöä) tarpeita sähköisen alkukyselyn ja alkutilannetyöpajan avulla. Tietosuojasyistä pienyritykset osallistuivat alkutilannetyöpajaan, kun taas hieman isommat yritykset vastasivat alkutilannekyselyyn. Kokemuksia näistä tarpeiden tunnistamistavoista kuvataan seuraavaksi.
![[Alt-teksti: kokoushuone, jossa pöydän ympärillä useita hymyileviä ihmisiä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/05/268_2023_Tapoja-tunnistaa-yritysten-kehittamistarpeita-1024x618.jpg)
Alkukartoituksen mahdollisuudet ja haasteet
Sähköinen alkukysely oli laaja syväanalyysi yritysten työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeista. Monivalintakysymykset ja väittämät tuottivat hyvää tietoa ja osoittivat mielipiteiden jakautumista. Kyselyn laajuus johti mahdollisesti siihen, että osallistujat vastasivat avoimiin kysymyksiin suhteellisen vähän. Toisaalta avoimet kysymykset nostivat esiin puutteita yhteisessä ymmärryksessä esimerkiksi osaamistarpeiden tunnistamisen osalta. Anonymiteetin vuoksi osallistujat uskalsivat tuoda esiin haastaviakin epäkohtia, kuten johtamisen ja ilmapiirin ongelmia.
Alkutilannetyöpajan ilmapiiri oli osallistujien mukaan avoin ja turvallinen. Jokainen osallistuja oli valmis heittäytymään: niin johdon kuin henkilöstön edustajat uskalsivat avoimesti jakaa tietoa yritystensä tilanteesta – niin myönteisistä voimavaroista kuin haasteista. Alkutilannetyöpajan aikana tapahtui myös yritysten välistä tutustumista ja ryhmäytymistä, mikä näkyi vertaisoppimisena ja -tukena. Yritykset innostuivat pohtimaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita toinen toisilleen.
Opit jatkoon kehittämistarpeiden tunnistamiseksi
Kehittämistarpeiden tunnistamismenetelmä on valittava kehittämistarpeen sekä yritysten tarpeiden ja toiveiden mukaan (Innokylä 2022). KETTERÄ-hankkeessa koettiin onnistuneeksi tarpeiden tunnistamistavaksi erityisesti alkutilannetyöpaja, jos siinä vain onnistutaan rakentamaan turvallinen ja avoin keskusteluilmapiiri. Laaja sähköinen kysely on hyvä tapa kerätä kattavasti tietoa, mutta sen haasteena on vastaajien tavoittaminen ja motivoituminen vastaamaan.
Kehittäminen on iso mutta äärimmäisen tärkeä panostus mikro- ja pk-yrityksille (Työterveyslaitos 2019). Esimerkiksi osaamisvaje on este työstä suoriutumiselle, haittaa työntekijöiden potentiaalin hyödyntämistä sekä heikentää työhyvinvointia ja tuottavuutta (Oosi ym. 2020, 57). Työhyvinvoinnista ja osaamisesta on huolehdittava, jotta yritys on kyvykäs varautumaan, ennakoimaan ja oppimaan yhdessä – myös muutostilanteissa (Lindström ym. 2023, 42).
Tulevaisuudessa korostuvatkin muutoksen hallintaa tukevat taidot (Opetushallitus 2019, 43). Kehittäessä on muistettava, että työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tarpeiden tunnistaminen on tehtävä riittävän tarkasti mutta tehokkaasti yritysten rajallisten resurssien vuoksi ja arkeen linkittyen.
Kirjoittajat
Annukka Heinonen (tradenomi YAMK) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimii asiantuntijana hankkeessa KETTERÄ – työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille (LAB 2023). Hän on käytännönläheinen pienyritysten muutoskyvyn kehittäjä.
Sari Soutukorva (TtM, fysioterapeutti) on LABin Hyvinvointi-yksikön lehtori ja toimii KETTERÄ-hankkeessa asiantuntijana. Hän on kiinnostunut kehittämään ja tutkimaan työelämää ja työhyvinvointia.
Lähteet
Innokylä. 2022. Kehittäminen käyntiin – Tunnista tarpeet ja aseta tavoitteet. Viitattu 26.4.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/ajankohtaista/kehittaminen-kayntiin-tunnista-tarpeet-ja-aseta-tavoitteet
LAB. 2023. KETTERÄ – Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille. Hanke. Viitattu 18.4.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kettera-tyohyvinvoinnin-osaamisen-ja-tyourien-muutoskyvykkyytta-mikro-ja-pk-yrityksille
Lindström, S., Turunen, J., Remes, J. & Pehkonen, I. 2023. Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla. Tutkimushankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos. Viitattu 28.4.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145979/TTL_978-952-391-064-5.pdf?sequence=5
Oosi, O., Jauhola, L., Rausmaa, S. & Haila, K. 2020. Miten osaaminen näkyväksi? Kartoitus osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja valituissa kansainvälisissä verrokkimaissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:28. Viitattu 28.4.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162282/TEM_2020_28.pdf
Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Viitattu 28.4.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf
Työterveyslaitos. 2019. Nämä ovat hyvinvoivan yrityksen neljä tukijalkaa – ja näin vahvistat niitä. Viitattu 26.4.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/nama-ovat-hyvinvoivan-yrityksen-nelja-tukijalkaa-ja-nain-vahvistat-niita
