Yhteiskunnan digitalisoituessa moni tärkeä palvelu on siirtynyt digitaaliseksi. Heinolalaiset olivat huolissaan erityisesti ikäihmisten kyvystä käyttää digitaalisia palveluita. Tämä nousi esiin palvelumuotoilustudio-opintoihin liittyvissä lokakuussa 2023 tehdyissä haastatteluissa sekä marraskuussa Heinolan kaupungintalolla järjestetyssä työpajassa. Huoli on aiheellinen, sillä ikääntyneet kohtaavat haasteita teknologian käytössä, kuten fyysisiä haasteita tai oppimisvaikeuksia (Smith 2014).
Digitaalisen saavutettavuuden päämääränä on taata kaikille tasapuolinen pääsy digitaaliseen informaatioon― myös heille, joilla on jokin rajoite. Digitaalinen esteettömyys huomioi monenlaisia rajoitteita liittyen kuuloon, puheeseen, näköön, kognitiiviseen toimintaan, fyysisiin tai neurologisiin tekijöihin. Myös ikääntymisen on todettu vaikuttavan henkilön kykyyn käyttää digitaalisia palveluita. Digitaalisten palveluiden esteettömyys on laillinen velvoite monessa maassa, myös Suomessa (Inal ym. 2020). The World Health Organization (WHO) arvioi, että 15 % maailman ihmisistä on jokin rajoite. Tämä korostaa palveluiden esteettömyyden tärkeyttä: kaikilla tulisi olla rajoitteista huolimatta yhtäläiset oikeudet päästä käsiksi informaatioon ja vuorovaikutukseen teknologian kanssa (Inal ym. 2020).
Osallistavat menetelmät helppokäyttöisten käyttöliittymien suunnittelun apuna
Digitaalisten palveluiden esteettömyyteen liittyvät haasteet nousivat esille kohtaamisissa heinolalaisten ikäihmisten kanssa. Yhdellä heistä oli hankaluuksia oppia käyttämään tietokonetta ja älypuhelinta. Useampi koki, ettei enää pysty vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin kuten nuoremmat henkilöt, kun taas muutamat kertoivat, etteivät halua yrittääkään oppia käyttämään digitaalisia palveluita, kun niiden käyttö on niin vaikeaa. Tämä on huolestuttavaa ja saa pohtimaan, miten osallistavat menetelmät voisivat auttaa tämän haasteen ratkaisemisessa.
Yksi mahdollinen menetelmä on Kognitiivinen läpikäynti, joka on malli ihmisen tiedon käsittelystä ja pohjautuu CE+ theory of exploratory learning -menetelmään (Wang 2008). Menetelmällä voidaan arvioida, kuinka ymmärrettävä ja käytettävä esimerkiksi verkkosivu on (Hanington & Martin 2017). Käytännössä menetelmää voidaan soveltaa niin, että muotoilija ja käyttäjä käyvät yhdessä läpi verkkosivua. Muotoilija esittää käyttäjälle kysymyksiä jokaisessa verkkosivun toimintoihin liittyvässä vaiheessa. Näin voidaan todeta, mihin konkreettisiin tekijöihin ja vaiheisiin ikäihmisten haasteet verkkosivujen käytössä liittyvät. Muotoilijoiden vastuulla on suunnitella tuotteita ja palveluita tasa-arvoisesti kaikille käyttäjäryhmille. Heillä on myös keskeinen rooli ikäihmisten osallisuuden varmistamisessa yhä digitalisoituvammassa yhteiskunnassa.
Kirjoittajat
Tuija Törmänen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa palvelumuotoilijaksi.
Minna Ulmala toimii tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä. Hän on opettajana ja valmentajana Palvelumuotoilustudiossa sekä toimii asiantuntijana Customer Experience -kasvualustalla.
Lähteet
Hanington, B. & Martin, B. 2017. The Pocket Universal Methods of Design : 100 Ways to Research Complex Problems, Develop Innovative Ideas, and Design Effective Solutions. Quarto Publishing Group USA Inc.
Inal, Y., Guribye, F., Rajanen, D., Rajanen, M. & Rost, M. 2020. Perspectives and Practices of Digital Accessibility: A Survey of User Experience Professionals in Nordic Countries. Association for Computing Machinery No:63. Viitattu 15.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1145/3419249.3420119
Smith, A. 2014. Older Adults and Technology Use. Pew Research Center. Viitattu 15.11.2023. Saatavissa https://www.pewresearch.org/internet/2014/04/03/older-adults-and-technology-use/
Wang, X. 2008. Using Cognitive Walkthrough Procedure to Prototype and Evaluate Dynamic Menu Interfaces: A Design Improvement. 12th International Conference on Computer Supported Cooperative Work in Design. Viitattu 15.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1109/CSCWD.2008.4536959
