Sydänsairauksien toteamiseksi ja hoitamiseksi on saatavilla erilaisia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä erikoissairaanhoidossa (HUS Sydän- ja keuhkokeskus 2024). Sydänasemilla invasiivisessa kardiologiassa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset ja kardiologisen hoitotyön asiantuntijat luovat osaamisellaan edellytykset laadukkaalle ja turvalliselle potilastyölle. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö (2022) on asettanut asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpanosuunnitelman, jonka tavoitteisiin terveydenhuollon organisaatioiden tulee pyrkiä.
![[Alt-teksti: toimenpidesali, jossa on paljon teknisiä laitteita potilassängyn ympärillä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/02/99_2024_Laadukkaalla-perehdyttamisella-kohti-potilasturvallisuuden-toteutumista-sydanasemilla-1024x599.jpg)
Invasiivinen kardiologinen hoitotyö
Euroopan kardiologisen seuran interventiokardiologian hoitajien alajaosto on laatinut perusopetussuunnitelman invasiivisessa kardiologisessa toimenpidesalissa työskenteleville hoitajille. Tämän tavoitteena on ollut luoda jatkuvan ammatillisen kehittymisen yhteneväinen koulutussuunnitelma toimenpidekardiologiassa työskenteleville. (Hinterbuchner ym. 2016.) Sosiaali- ja terveysministeriö (2021) on julkaissut ehdotukset kliinisen hoitotyön erikoisaloista ja kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämistyöstä, joissa on mukana sydänsairauksien hoitotyö.
Suomessa ei ole tarjolla koulutusta toimenpidekardiologiassa työskenteleville hoitajille, vaikka kyseessä on hyvin laajaa mutta spesifiä osaamista vaativa ala. Kortekangas (2022) on laatinut ammatillisen osaamisen ja kliinisten taitojen itsearviointimittarin kardiologisessa toimenpidesalissa työskenteleville hoitajille. Itsearviointimittari koostuu erilaisista kardiologisen toimenpideyksikön hoitotyön osaamisalueista.
Yhdenmukainen perehdytyssuositus vahvistaa osaamista
Elo-Korpisaaren (2024) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin HUSin kardiologisessa toimenpidesalissa työskentelevän hoitohenkilökunnan osaamista heidän itsensä arvioimana syys-lokakuussa 2023. Kyselyn vastauksissa hoitohenkilöstö arvioi osaamisensa pääsääntöisesti hyväksi. Vastauksissa havaittiin jonkin verran hajontaa yksittäisissä kysymyksissä liittyen teoriaosaamiseen, hoitoprosesseihin, toimintatapoihin ja laatuosaamiseen. Perehdytyssuositukset laadittiin Elo-Korpisaaren (2024) opinnäytetyön keskeisistä tuloksista huomioiden lisäksi HUSin omat laatutavoitteet, sosiaali- ja terveysministeriön asettamat asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiat sekä Kortekankaan (2022) aiemmat tutkimustulokset. Perehdytyssuositusta tullaan täydentämään yksityiskohtaiseksi osaamisalueiden osalta myöhemmin. (Elo-Korpisaari 2024.)
Laaja ja päivittyvä tutkimustieto sekä strategiatyö työyksiköissä tuovat näkyväksi kardiologista toimenpidetyötä ja sen asettamia osaamisvaatimuksia. Keskustelu ja avoin pohdinta yksikön toimintatavoista vakauttavat toimintaa ja tuovat tietoa kaikkien saataville. Tämä lisää kardiologisen toimenpideyksikön hoitotyön näkyvyyttä.
Kirjoittajat
Niina Elo-Korpisaari on sairaanhoitaja ja YAMK-tutkintoon valmistuva opiskelija kliininen hoitotyön asiantuntija -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Aki Rintala toimii yliopettajana ja vanhempana tutkijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Elo-Korpisaari, N. 2024. Invasiivisen kardiologisen hoitotyön osaamisen kehittäminen osana potilasturvallisuusstrategiaa. Perehdytyssuositus sydänasemille. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kampus. Viitattu 6.2.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/819609
Hinterbuchner, L., Coelho, S., Esteves, R., Carson, S., Klovgaard, L., Goncalves, L., Windecker, S. & Zughaft, D. 2016. A cardiac catherisation laboratory core curriculum for the continuing professional development of nurses and allied health professions: developed by the Education working group of the Nurse and Allied Professions committee for the European Association of Percutaneous Cardiovascular Interventions (EAPCI) 2016. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://www.escardio.org/static-file/Escardio/Subspecialty/EAPCI/Nurses%20and%20Allied%20Professions/Docs/Core%20curriculum%20EAPCI%20NAP.pdf
HUS Sydän- ja keuhkokeskus. 2024. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://www.hus.fi/tietoa-meista/potilashoidon-organisaatio/sydan-ja-keuhkokeskus
Kortekangas, J. 2022. Hoitohenkilökunnan osaaminen kardiologisessa toimenpideyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. SeAMK, Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/746778/Kortekangas_Jenna.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2021. Kliinisen hoitotyön erikoisalat. Ehdotukset kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämiseksi. Viitattu 31.1.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163719/STM_2021_36_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163858/STM_2022_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
![[alt-teksti: Kuvakaappaus oppimisalustasta, jossa sisältövalikot kuvatekstin mukaisesti ja kuvituskuvaa avoimien kämmenien päällä tekstit yes ja no sekä kysymys Minäkö korkeakouluun?]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/06/597_2024_Oppimisymparistosta-tukea-AMK-opiskelupohdintoihin-510x510.jpg)
