Johtaminen ensihoidossa muuttuu – käskemisestä kohti yhteistä johtajuutta

Ensihoito on toimintaympäristö, jossa johtamista tapahtuu jatkuvasti. Päätöksiä tehdään nopeasti, tilanteet muuttuvat hetkessä ja työ tapahtuu usein ilman välitöntä esihenkilön tukea. Viimeaikainen tutkimus osoittaa, että ensihoidon johtaminen ei enää näyttäydy pelkästään organisaation ylimpien tasojen tehtävänä, vaan johtajuus jakautuu yhä useammin koko työyhteisöön. (Mercer ym. 2018, Alhafi ym. 2026, Hirvikallio ym. 2026)

Johtajuus kuuluu jokaiselle ensihoitajalle

Mercerin ja kollegoiden tutkimuksen mukaan ensihoitajat kokevat toimivansa epävirallisina johtajina riippumatta muodollisesta asemastaan. Potilaan luona ei yleensä ole lähiesihenkilöä, joten tilannetta johtaa se henkilö, jolla on tilanteeseen parhaiten soveltuva osaaminen tai kokonaiskuva. Johtajuus voi siirtyä tehtävän aikana henkilöltä toiselle potilaan tilanteen, toimintaympäristön tai käytettävissä olevan asiantuntemuksen perusteella. Tutkijat kuvaavat ilmiötä jaettuna johtajuutena, jossa vastuu ja päätöksenteko eivät ole yhden henkilön varassa. (Mercer ym. 2018)

Tämä haastaa perinteisen käsityksen johtamisesta. Ensihoidossa johtaminen näyttäytyy ennen kaikkea kliinisen työn osana eikä erillisenä hallinnollisena tehtävänä. Siksi johtamisosaamista tuleekin kehittää jo koulutusvaiheessa yhtä systemaattisesti kuin kliinisiä taitoja.

Kuva 1. Osallistava johtajuus vahvistaa ensihoitopalveluja (kuva: Copilot / Antti Tanninen 2026)

Hyvä johtaja rakentaa luottamusta ja osaamista

Alhafi ym. (2026) julkaisema katsaus tunnisti neljä ensihoidon johtajuuden kannalta keskeistä osaamisaluetta: vuorovaikutustaidot, ammatillisuuden, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä oppimisen ja opettamisen kyvykkyydet. Katsauksen mukaan tehokkaat ensihoidon johtajat osaavat viestiä selkeästi, tehdä päätöksiä paineen alla, toimia eettisesti sekä mukautua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Tutkimuksessa korostuivat erityisesti transformationaalinen ja tilannejohtaminen. Molemmissa johtaja toimii enemmän mahdollistajana ja suunnannäyttäjänä kuin käskyjen antajana. Keskeisiä ominaisuuksia ovat henkilöstön tukeminen, yhteisen vision luominen, osaamisen kehittäminen sekä kyky ylläpitää toimintakykyä myös vaikeissa tilanteissa. (Alhafi ym. 2026)

Henkilöstön johtaminen nousee yhä tärkeämpään rooliin

Hirvikallion ym. (2026) integratiivisen kirjallisuuskatsauksen mukaan ensihoidon johtamista käsittelevä tutkimus painottuu nykyisin viiteen teemaan: johtamismallit, henkilöstöjohtaminen, viestintä ja vuorovaikutus, osaamisen kehittäminen ja laadunhallinta sekä siirtyminen johtamisrooleihin.

Tulokset osoittavat, että ensihoidon johtaminen on paljon muutakin kuin operatiivisten tehtävien hallintaa. Henkilöstön hyvinvointi, osaamisen ylläpitäminen, työyhteisön vuorovaikutus ja laadun kehittäminen ovat nousseet keskeiseksi osaksi johtamistyötä. Samalla tutkimuskirjallisuus osoittaa, että johtamisen vaikutuksista henkilöstön työhyvinvointiin ja palvelun tuloksellisuuteen tiedetään edelleen verrattain vähän. Erityisesti transformationaalisen johtamisen vaikutukset ensihoitoympäristössä kaipaavat lisää tutkimusta. (Hirvikallio ym. 2026)

Tulevaisuuden johtaminen syntyy yhteistyöstä

Kolmen tutkimuksen yhteinen viesti on selvä: ensihoidon johtaminen on entistä enemmän vuorovaikutusta, osaamisen kehittämistä ja yhteisen toiminnan mahdollistamista. Vaikka operatiivinen johtaminen säilyy ensihoidon ytimessä, menestyvät organisaatiot rakentuvat henkilöstön osallistamisesta, luottamuksesta ja kyvystä jakaa vastuuta eri tilanteissa. (Mercer ym. 2018, Alhafi ym. 2026, Hirvikallio ym. 2026)

Ensihoitopalveluissa operatiivinen ja hallinnollinen johtaminen nähdään usein erillisinä kokonaisuuksina. Käytännön toiminnan johtaminen ja strategiset päätökset ovat kuitenkin saman kolikon eri puolia. Vaikka ne vaativat erilaista osaamista, niiden tiiviimpi yhteensovittaminen voisi vahvistaa koko organisaation toimintakykyä. Kun johtamisen eri tasot tukevat toisiaan, syntyy yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan toimintaa kehitetään ja miksi. Tämä auttaa henkilöstöä ymmärtämään päätösten taustoja sekä vahvistaa kokemusta johdonmukaisesta ja tavoitteellisesta johtamisesta. Kun ensihoitajien autonomia ja vastuu lisääntyvät, myös johtamisesta tulee yhä enemmän kaikkien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Tulevaisuuden ensihoidossa johtajuus ei ole vain asema organisaatiossa, vaan osa jokapäiväistä asiantuntijatyötä.

Kirjoittaja:

Antti Tanninen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori, joka toimii opettajana muun muassa johtamisen opintokokonaisuuksissa. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä sote-palveluiden rakenteet.

Lähteet

Mercer D, Haddon A, Loughlin C. Leading on the edge: The nature of paramedic leadership at the front line of care. Health Care Management Review. 2018.

Alhafi Y, Peasey R, Bowles KA, Perraton L. An Exploration of Leadership Attributes in Paramedicine: A Scoping Review. Australasian Emergency Care. 2026.

Hirvikallio J, Hackman P, Haaranen A, Kvist T. Leadership in Emergency Medical Services: An Integrative Literature Review. International Emergency Nursing. 2026.