Maahanmuuttajien kotouttamiseen tarvitaan uusia monipuolisia lähestymistapoja ja menetelmiä. Harjulan Setlementin käyttöön tuotettiin opinnäytetyönä (Ahonen-Kel 2020) Luonnon jäljillä -opas, jota ABC-hankeryhmässä opiskelevat opiskelijat testasivat teemapäivässä Lahden keskustan puistopolulla, Lehmusreitillä.
Luonnon jäljillä -teemapäivä
Helposti saavutettavassa luontoympäristössä toteutettu teemapäivä pohjautui oppaan sisältöihin korostaen maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta luontolähtöisesti. Päivän aikana perehdyttiin luonnon havainnointiin, luonnontuotteiden sekä muiden lajien tunnistamiseen ja jokamiehenoikeuksiin. Päivän aikana tehdyt havainnot ja palaute osoittivat, että arkipäiviin tuotu vaihtelu oli tervetullutta ja luonnossa oli mukava toimia yhdessä. Osallistujien mukaan toiminta kehitti myös suomen kielen taitoa. Kaikki osallistujat ilmaisivat kiinnostuksensa vastaavaan toimintaan myös jatkossa. Kehitystä kielellisessä ilmaisussa ja kielen rohkeammassa käytössä oli havaittavissa luonnossa vietetyn päivän päätteeksi. Opiskelijat vaikuttivat hyväntuulisilta ja energisiltä.
Kaupunkiluonnon merkitys ja sosiaalinen hyvinvointi avainasemassa
Luontoympäristöillä on maahanmuuttajille erityinen asema juuri sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta. Maahanmuuttajat ovat arvioineet, että luontoympäristössä on erityisen mukavaa viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa (Leikkilä 2010, 67). Maahanmuuttajat ovat lähtömaassaan voineet tottua viettämään suurimman osan päivästä ulkona (Rinkinen 2004, Faehnle ym. 2010, 40 mukaan). Siksi on tärkeää jakaa heille tietoa Suomen luonnosta sekä opastaa, miten siellä vietetään aikaan ja toimitaan. Asianmukaisista varusteista on tärkeää kertoa yksityiskohtaisesti, jotta ulkona yhdessä vietetty aika ja eri toimintoihin osallistuminen eivät rajoittuisi vain kesäaikaan.
Toisaalta osalla maahanmuuttajista saattaa olla hyvin vähän kokemuksia luonnossa liikkumisesta esimerkiksi lähtömaan olosuhteiden vuoksi. Luontoon saattaa kohdistua pelkoa, joka voi säilyä tai nousta esiin myös Suomen metsävoittoisessa luonnossa. (Leikkilä 2010, 65.) Maahanmuuttajien pelkoja on tärkeää lievittää ja vahvistaa heidän luontosuhdettaan. Monien maahanmuuttajien kotimaissa kulttuuri on Suomeen verraten yhteisöllisempi ja perhekeskeisempi. Tämä saattaa selittää maahanmuuttajien hakeutumista puistoihin ja luontoympäristöihin, joissa tapaa usein muita ihmisiä. Kaupunkiluonto ja lähellä olevat kohteet ovat maahanmuuttajille merkittäviä, sillä ne ovat helpoiten saavutettavissa. Luontolähtöistä toimintaa toteutettaessa on tärkeää pyrkiä parantamaan kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä vuorovaikutusta osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten lisäämiseksi (Gentin ym. 2018, 22).
Lopuksi
Harjulan Setlementin mukaan Luonnon jäljillä -opas tulee käyttöön maahanmuuttajille suunnatuissa ryhmissä sekä mahdollisesti pitkäaikaistyöttömien toiminnassa. Opasta on mahdollista hyödyntää myös oppimateriaalina, inspiraation lähteenä, työkaluna opintokertoja suunniteltaessa tai pohjana luontotoiminnan järjestämisen suunnittelussa. Opasta voi hyödyntää laajasti lasten ja nuorten parissa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä aikuisille suunnatuissa palveluissa.
Kirjoittajat
Annika Ahonen-Kel on keväällä 2020 LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva sosionomiopiskelija. Hän on erityisen kiinnostunut maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyvästä työstä.
Helena Hatakka toimii yliopettajana hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Ahonen-Kel, A. 2020. Suomen luonto maahanmuuttajaperheiden kotoutumista edistämässä Luonnon jäljillä -opas Harjulan Setlementti ry:lle. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 16.4.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004185302
Faehnle, M., Jokinen, J., Karlin A. & Lyytimäki, J. 2010. Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus – maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä. Suomen ympäristökeskus. [Viitattu 16.4.2020]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37992/SY_1_2010_kaupunkiluonto_ja_monikulttuurisuus.pdf
Gentin, S., Chondromatidou, A., Pitkänen, K., Dolling, A., Præstholm S. & Pálsdóttir, A. 2018. Defining nature-based integration. Perspectives and practices from the Nordic countries. Suomen ympäristökeskus SYKE. [Viitattu 16.4.2020]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/236244/SYKEre_16_2018.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Leikkilä, J. 2010. Kaupunkiluonto maahanmuuttajien kotoutumisessa. Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma. [Viitattu 16.4.2020]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/81914/gradu04542.pdf?sequence=1
