Keväällä 2020 Suomessa tuli voimaan poikkeusolot COVID-19 -pandemian takia, ja valtava määrä työntekijöitä siirtyi etätöihin (Keyriläinen 2021, 85). Kotiin piti rakentaa ergonominen työpiste ja työtavat oli päivitettävä digiaikaan. Työarjesta katosivat kasvokkain kohtaaminen ja kahvipöytäkeskustelut. Työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan vaikeutui. Etätyö vaikuttaa työhyvinvointiin. Miten johtaa työntekijöiden työhyvinvointia etänä? (Veijanen 2021.)

Työhyvinvointi asiantuntijaorganisaatiossa

Asiantuntijaorganisaatiossa työhyvinvoinnin keskiössä on fyysisen ergonomian lisäksi informaatioergonomia ja kognitiivinen ergonomia.

Hyvin suunniteltu työpiste vähentää tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Informaatioergonomia eli toimivat järjestelmät, tietoliikenneyhteydet, tiedon saatavuus ja hallittavuus tukevat asiantuntijaa työssään. (Rauramo 2020, 51–52.) Työn hallinnan tunne on yhteydessä kognitiiviseen ergonomiaan, eli kykyyn ajatella, muistaa ja tehdä päätöksiä. Kognitiivinen ergonomia on osa mielenterveyttä. Kiire, tulospaineet ja informaatiotulva ovat omiaan heikentämään työn hallinnan tunnetta (Niemi & Kräkin 2017, 27).

Organisaatioiden on luotava etätyön pelisäännöt, jotta työntekijöiden työn hallinnan tunne säilyy hyvänä. Perustehtävät ja toimintatavat, kuten etäpalaverikäytännöt, on kuvattava. Tehtäville on asetettava selkeät tavoitteet.

Tunne työntekijäsi, varmista työhyvinvointi

Etänä työskennellessä työntekijät katoavat helposti etämuurien taakse. Etäpalaverit täyttävät asiantuntijoiden työajan ja työn suunnittelu vaikeutuu. Työntekijä saa kiireen keskellä vaivoin ääntään kuuluviin ja vapaamuotoiselle keskustelulle ei löydy aikaa. Mitkä ovat esihenkilön mahdollisuudet tunnistaa yksittäisen työntekijän työhyvinvoinnin tila?

Säännöllinen kahdenkeskinen yhteydenpito vahvistaa luottamusta. On oltava läsnä, vaikka työskennellään etänä. Läsnä oleminen ei vaadi erillisiä toimenpiteitä. Usein riittää, kun keskeyttää muut omat agendalla olevat asiat. Kahden asian yhtä aikaa tekeminen, multitasking, heijastuu nopeasti keskustelukumppanille. Pitää keskittyä tietoisesti juuri olemassa olevaan tilanteeseen. Läsnä oleminen lisää luottamusta, joka taas lisää motivaatiota ja yhteistyöhalukkuutta. Syntyy psykologisesti turvallinen työilmapiiri, jossa on mahdollista puhua avoimesti työhyvinvoinnista ja nostaa esiin työn hallinnan tunteeseen vaikuttavat kuormittavat tekijät. (Schrage 2016.) 

Henkilöstön johtamiseen ja vuorovaikutuksen ylläpitämiseen on oltava riittävästi aikaa, jotta luottamus voi rakentua. Etätyössä johtamisen merkitys ei suinkaan katoa. Etänä työskennellessä korostuu esihenkilön tehtävä tunnistaa työntekijöiden haasteet työssäjaksamisessa myös mielenterveyden osalta. Jos asiantuntijalta murtuu käsi, ennuste työkyvyn palautumiseen on melko selkeä. Jos asiantuntijalta murtuu mieli, toipumista voi olla vaikea ennustaa. Työntekijöiden työhyvinvointi on organisaatioiden menestyksen tae myös etätyössä. (Veijanen 2021.)

Lähteet

Keyriläinen, M. 2021. Työolobarometri 2020 – ennakkotiedot. [Viitattu 28.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-753-3

Niemi, S. & Kräkin M. Asiantuntijatyön paradoksivyyhti; Työn kaaosmaisuuden kokemus ja selviytymiskeinot asiantuntijatyössä. [Viitattu 21.4.2021]. Saatavissa: https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87106/46031

Rauramo, P. 2020. Työsuojelu ja työhyvinvointi asiantuntija- ja toimistotyössä. [Viitattu 21.4.2021]. Saatavissa: https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/ladattavat_julkaisut/tyosuojelu_ja_tyohyvinvointi_asiantuntija-_ja_toimistotyossa#0709d1d3

Schrage, M. 2016. Like it or not, you are always leading by example. [Viitattu 21.4.2021]. Saatavissa: https://hbr.org/2016/10/like-it-or-not-you-are-always-leading-by-example

Veijanen, T. 2021. Etätyön johtaminen työhyvinvoinnin näkökulmasta – Tavoitteena hyvinvoiva etätyöyhteisö Organisaatio X:ssä. YAMK-opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 28.4.2021]. Saatavissa:  http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128490