Luonnon käytön etiketit ovat osa tulevaa kulttuurihistoriaa

Suomalaisella elämäntavalla on jo pitkään ollut vahva yhteys luontoon. Aikojen saatossa tämä yhteys on kokenut kiinnostavia muutoksia, jotka liittyvät ympäristön ja yhteiskunnan muutoksiin. Kun vielä sata vuotta sitten yleisin motiivi luonnossa liikkumiselle oli elannon hankinta, hakee nykyihminen luonnosta ensisijaisesti virkistystä. Tämän lisäksi luontosuhde on koko yhteiskunnan näkökulmasta polarisoitunut; vaikka moni suomalainen liikkuukin metsäympäristössä lähes päivittäin, löytyy yhä enemmän myös niitä, jotka eivät mielellään ikinä poistu kaupungin sykkeestä.

Ohjeistukset matkailun erottautumistekijänä

Metsiemme virkistyskäytön lisääntyminen ja uusien käyttömuotojen kasvu on 2020-luvulla luonut tarpeen luonnon käyttöön liittyvien käyttäytymisetikettien luomisen. Perinteikäs suomalainen luonnon käytön etiketti, Unescon elävän perinnön listallekin kirjattu Jokamiehenoikeudet-ohjeisto (nykyisin Jokaisenoikeudet) (Museovirasto 2023; Metsähallitus 2023a) on viime vuosina saanut rinnalleen muun muassa retkeilijän luonnossa liikkumista ohjaavan retkietiketin (Metsähallitus 2023b) sekä maastopyöräilijän etiketin, joka auttaa yhteensovittamaan luontoreittien monikäyttöä (Suomen Latu 2023).

Kaikki mainitut etiketit ovat kiinnostavia myös matkailun näkökulmasta, sillä vastaavat käytännöt ovat muualla vielä melko harvinaisia, ja ”vapaasta pääsystä” luontoon on tullut suomalaiselle luontomatkailulle eräänlainen erottautumistekijä.

Kestävän kehityksen näkökulma esille

Tuorein tulokas luonnossa liikkumisen ohjeistoihin on eräetiketti, joka kannustaa kalastajia ja metsästäjiä ottamaan kaikessa toiminnassaan huomioon luonnon, muut luonnossa liikkujat sekä saaliin. Eräetiketti antaa ohjeita esimerkiksi saaliin käsittelyyn, tulentekoon ja muiden maastossa liikkujien kohtaamiseen (Metsähallitus 2023 c; Metsähallitus 2023d). Eräetiketti, kuten myös muut luonnon käyttöön liittyvät etikettimme ovat tärkeitä ohjenuoria myös matkailun näkökulmasta. Niiden luomat käytännöt turvallisuusnäkökohtien ja luonnon sekä muiden retkeilijöiden huomioimiseen ovat arvokkaita ohjenuoria kestävän matkailun edistämisessä.

LAB-ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen yhteisessä Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa (LAB 2023) on todettu elävän perinnön olevan matkailulle arvokas osa Hämeen kulttuurihistoriaa (Tommola 2023). Tästä näkökulmasta on kiinnostavaa pohtia, millaisia ajatuksia nämä nyt arkisilta tuntuvat käyttäytymissäännöt herättävät vaikka 2070-luvulla elävän cityihmisen mielessä. Etsiikö kenties tuolloin yhä useampi luonnosta vieraantunut suomalainen eksotiikkaa esimerkiksi opastetuilta marjanpoiminta- tai sieniretkiltä, joita maamme matkailumarkkinat jo nyt tarjoavat pääosin kansainvälisille asiakkaille?

Lähteet

LAB. 2023. Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi. Hanke. Viitattu 8.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinto-elavaksi

Metsähallitus. 2023a. Jokaisenoikeudet. Viitattu 8.9.2023. Saatavissa https://www.luontoon.fi/jokaisenoikeudet

Metsähallitus. 2023b. Retkietiketti. Viitattu 8.9.2023. Saatavissa https://www.luontoon.fi/retkietiketti

Metsähallitus. 2023c. Valtion alueilla noudatetaan jatkossa eräetikettiä. Viitattu 8.9. Saatavissa https://www.metsa.fi/tiedotteet/valtion-alueilla-noudatetaan-jatkossa-eraetikettia/

Metsähallitus. 2023d. Eräetiketti. Viitattu 8.9.2023. Saatavissa https://www.eraluvat.fi/erareppu/eraetiketti.html

Museovirasto. 2023. Elävän perinnön kansallinen luettelo. Viitattu 8.9.2023. Saatavissa https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/El%C3%A4v%C3%A4n_perinn%C3%B6n_kansallinen_luettelo/valitut

Suomen Latu. 2023. Maastopyöräilijän etiketti. Viitattu 8.9.2023. Saatavissa https://www.suomenlatu.fi/media/mtb-etiketti-a3-lopullinen.pdf