Hajautettu eli monessa eri paikassa tapahtuva tiimityö on yleistynyt ja tulee yleistymään tulevaisuudessa. Viestintäteknologia mahdollistaa yhteydenpidon ja viestinnän rikastamisen välimatkojenkin päästä. (Dufva 2020, 38–39.) Koronaviruspandemia on osaltaan myötävaikuttanut hajautetun työn lisääntymiseen ja onkin mielenkiintoista miten hajautetun työn tekeminen pitkäaikaisesti vaikuttaa yksilöiden työhyvinvointiin ja tiimien tuloksellisuuteen (Blomqvist ym. 2020). Työyhteisö ja siihen kuuluminen on yksi yksilön tärkeistä viiteryhmistä. Vahva sosiaalinen pääoma, eli ihmisten väliset suhteet ja niissä vallitseva luottamus, sekä odotus vastavuoroisuudesta edesauttaa tiimiin sitoutumista ja tiedonjakamista (Lin 2011, 921), vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin (Oksanen 2009, 85) sekä parantaa suoriutumista (Schenkel & Garrison 2009, 533–534).
Hajautettu työ tuottaa haasteita niin luottamuksen kuin viestinnänkin suhteen: fyysinen välimatka ja teknologiavälitteinen vuorovaikutus aiheuttavat helposti eristäytyneisyyden tunnetta muusta työyhteisöstä ja siten haasteita luottamuksen kehittymiselle ja ylläpidolle (Blomqvist ym. 2020). Hajautetussa työssä onkin oleellista ottaa huomioon yhteenkuuluvuuden tunteen säilyminen ja rikastaa viestintää mahdollisimman monin eri tavoin (Srivastava & Jain 2017, 302–307). Myös epävirallisella vuorovaikutuksella on tärkeä paikkansa viestinnän kynnyksen madaltamisessa ja luottamuksen lisäämisessä (Collins Tidwell & Walther 2002, 342).
Itseohjautuvan tiimin sosiaalista pääomaa ylläpitävät käytännöt hajautetussa tiimityössä
Itseohjautuvassa tiimityössä, jossa tiimit vastaavat itse oman työnsä tavoitteista sekä kantavat vastuun työnsä tuloksista, hajautettu työympäristö toimii pääasiassa hyvin, vaikka haasteitakin ilmenee. Haasteisiin on kuitenkin mahdollista vastata huolehtimalla itseohjautuvan tiimin johtamisen prosesseista. Kuvassa 2 esitetään, miten yksilön autonomia, tiimin yhteiset normitukset ja runsas viestintä niin tiimin ulkopuolelle kuin tiimin sisällä edesauttavat työn tehokasta tekemistä ja pitävät käynnissä tiimin sosiaalisen pääoman kannalta tärkeitä mekanismeja: luottamusta ja avointa viestintää. Kun tiimissä vallitsee vahva sosiaalinen pääoma, on tiimin mahdollista toimia tehokkaasti ja yksilöiden työhyvinvointi kohenee. (Raitanen 2020, 72–73.)
Tiimin yhdessä sopimat toimintatavat sitouttavat pitämään niistä kiinni ja vapauttavat aikaa sosiaalisen pääoman kannalta olennaiseen vuorovaikutukseen, kuten epäviralliseen viestintään sekä suhteiden luomiseen tiimissä ja sen ulkopuolella. Koronapandemian hellittäessä hybridimallilla toimivia itseohjautuvia tiimejä, joissa osa jäsenistä tapaa toisiaan kasvotusten ja osa tekee töitä etäyhteyksillä, tulee tukea esimerkiksi varmistamalla tiedon avoimuus ja saatavuus sekä sopimalla toimintatapoja tiimin jäsenten tavoitettavuudelle. Näin mahdollistetaan tasapuoliset edellytykset tiimissä työskentelylle fyysisestä sijainnista huolimatta. (Raitanen 2020, 80.)
Kirjoittajat
Emmi Raitanen on kiinnostunut ihmisten käyttäytymisen ja liiketoiminnan leikkauspinnoista. Hän valmistuu tradenomiksi (YAMK) loppuvuonna 2020 ja tämä kirjoitus pohjautuu hänen opinnäytetyöhönsä.
Kristiina Meltovaara toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun liiketoiminnan alalla.
Lähteet
Blomqvist, K., Sivunen, A., van Zoonen, W., Ropponen, A., Vartiainen, M. Henttonen, K. & Olsson, T. 2020. Pitkittäistutkimus suomalaisten siirtymisestä etätyöhön Covid-19-kriisissä. National Remote Work Survey. [Viitattu 17.11.2020]. Saatavissa: https://cocodigiresearch.files.wordpress.com/2020/05/remote-work-survey-covid-19_fi-1.pdf
Collins Tidwell, L. & Walther, J. 2002. Computer-Mediated Communication Effects on Disclosure, Impressions, and Interpersonal Evaluations: Getting to Know One Another a Bit at a Time. Human Communication Research. 28(3), 317–348. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavissa: http://www.etchouse.com/mcma503/readings.old/tidwell-2002.pdf
Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä, 162. Helsinki: Sitra. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf
Lin, C. 2011. Modeling job effectiveness and its antecedents from a social capital perspective: A survey of virtual teams within business organizations. Computers in Human Behaviour. 27, 915–923. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavissa: https://ir.nctu.edu.tw/bitstream/11536/14055/1/000287622000034.pdf
Oksanen, T. 2009. Workplace social capital and employee health. Väitöskirja. Turku: Turun yliopisto. Medica – odontologica, 876. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavissa: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/47617/AnnalesD876Oksanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Raitanen, E. 2020. Sosiaalinen pääoma itseohjautuvassa ja hajautetussa tiimityössä: Toimintatutkimus ohjelmistokehitystiimissä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125453
Schenkel, M. T. & Garrison, G. 2009. Exploring the roles of social capital and team-efficacy in virtual entrepreneurial team performance. Management Research News. 32(6), 525–538. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/247622922_Exploring_the_roles_of_social_capital_and_team-efficacy_in_virtual_entrepreneurial_team_performance
Srivastava, P. & Jain, S. 2017. A leadership framework for distributed self-organized scrum teams. Team Performance Management: An International Journal 23(5/6), 293–314.
Kuvat
KUVA 1. Alexandra_Koch. Ilmainen kuva Pixabayssa – Video Konferenssi, Webinaari, Skype. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/video-konferenssi-webinaari-skype-5363856/
KUVA 2. Raitanen, E. 2020. Sosiaalinen pääoma itseohjautuvassa ja hajautetussa tiimityössä: Toimintatutkimus ohjelmistokehitystiimissä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120125453
