Huhtikuun loppupuolella järjestettiin Suomen suurin ohjelmistorobotiikan ‒ Robotic Process Automation, RPA ‒ automaatiotapahtuma UiPath Automation Summit Helsingin Pikku-Finlandiassa. Päivän kestävässä tilaisuudessa, johon myös RoboGrowth-hanke (LAB 2023) osallistui, kuultiin useiden suomalaisten yritysten kokemuksia, miten he ovat lähteneet automatisoimaan tietotyön prosessejaan.
Louhinta ja tekoäly osaksi työkalupakkia
Automaatiosta on tulossa yritysten tapa toimia. Liiketoimintaprosessien automatisointia ollaan ottamassa osaksi yritysten strategioita. Monet prosessit ovat kytköksissä useampaan eri sovellukseen ja tietovarastoon. Automaationäkökulma on hyvä ottaa huomioon, kun suunnitellaan ja kehitetään toimintatapoja ja innovoidaan uusia.
RPA-työkaluihin on tullut lisää uusia ominaisuuksia. Useammassa puheenvuorossa mainittiin prosessi- ja tehtävälouhinta. Niiden avulla tunnistetaan tehottomia prosesseja ja löydetään uusia automaatiokohteita. Uusien tekoälyratkaisujen myötä automaation mahdollisuudet tulevat laajenemaan entisestään.
Robotit tekevät tylsät rutiinityöt, tauotta
Ohjelmistorobotiikalle tyypillisiä kohteita löytyy talous- ja henkilöstöhallinnossa, jossa tuottavuutta on kehitetty automatisoimalla manuaalisia tehtäviä. Tilaisuuteen osallistuneilla yrityksillä ensimmäiset robotit oli otettu tuotantokäyttöön vuonna 2016, mutta osa isommistakin pörssiyrityksistä oli vielä automaation alkutaipaleella.
Roboteille tyypillisiä tehtäviä ovat erilaiset täsmäytykset ja tietojen tarkistukset. Robotit ovat yritysten niin sanottuja digityöntekijöitä, jotka voivat suorittaa tehtäviä jopa täysin itsenäisesti ja ajastetusti. Robotit eivät tee inhimillisiä virheitä, ja palvelun laatua saadaan parannettua.
Automaation hyödyt nähdään selvästi, kun lasketaan, kuinka monta automaatiota kaiken kaikkiaan on toiminnassa, kuinka monta tehtävää robotit suorittavat kuukaudessa ja kuinka monta työtuntia niille kertyy vuodessa tai ne korvaavat henkilötyövuosia.
Kansalaiskehittäminen onnistuu ilman ohjelmointitaitoja
Kun henkilökunnan digitaalisia taitoja ja robotiikkaosaamista kehitetään, jokainen voi oppia tunnistamaan automatisoitavia kohteita, osallistua automaatioiden määrittelemiseen ja jopa niiden kehittämiseen. Pienempien prosessien automatisointi tulee mahdolliseksi yhä useammille matalan koodin kehitysalustoja hyödyntämällä. Kun automaatioita toteutetaan matalan koodin kehitysalustoilla, puhutaan kansalaiskehittämisestä, citizen development.
Esimerkiksi UiPath:lla tällainen kansalaiskehittäjien työkalu on UiPath StudioX. Siitä löytyy puolivalmiita toimintoja Microsoft Excel- ja Word-tiedostojen käsittelyyn, sähköpostien ja niiden liitetiedostojen käsittelyyn, sekä selaimessa suoritettaviin tehtäviin, kuten erilaisten tietojen hakemiseen ja niiden tallentamiseen.
Kansalaiskehittäjille suunnatuissa ympäristöissä automaatioiden toteuttaminen on tehty helpoksi, eikä toteuttamiseen vaadita ohjelmointitaitoja. Kansalaiskehittäjän työkaluilla pystytään jo muutamissa päivissä luomaan automaatioista MVP-versioita (Minimum Viable Product, suomeksi “pienin julkaisukelpoinen tuote” eli “ohjelmiston ensimmäinen versio”), joissa on toteutettu rajalliset mutta automaation toimivuuden ja testattavuuden kannalta riittävät ominaisuudet.
Kirjoittajat
Liisa Uosukainen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä ja asiantuntijana RoboGrowth-hankkeessa.
Marianne Viinikainen työskentelee taloushallinnon lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja projektipäällikkönä RoboGrowth-hankkeessa.
Lähteet
LAB 2023. RoboGrowth – Prosessilouhinnalla ja RPA-prototyypeillä osaaminen kasvuun. Hanke. Viitattu 19.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/robogrowth-prosessilouhinnalla-ja-rpa-prototyypeilla-osaaminen-kasvuun
