Sosiaalisten yhteyksien tarkastelu paljastaa hybridin organisaation vuorovaikutuksen

Distance LAB -hanke syventyy etä- ja hybridityön haasteisiin ja parhaisiin käytäntöihin (LAB 2024). Etätyötä hyödyntävät työnantajat usein kokevat tarvitsevansa enemmän ymmärrystä siitä, miten yksilöt, tiimit ja organisaatio suoriutuvat ja vuorovaikuttavat. Professorit Paul Leonardi ja Noshir Contractor ehdottavat ratkaisuksi relationaalisen analytiikan hyödyntämistä.

Sosiaaliset suhteet tarkastelussa

Monenlaisen datan analysoiminen on monissa yrityksissä arkipäivää. Myös työntekijöistä kertyy yritykseen perustietoja, kuten palkka, koulutustausta, työhistoria tai poissaolopäivät. Leonardin ja Noshirin (2021) mukaan tarvitaan enemmän dataa, joka kertoo miten ihmiset vuorovaikuttavat, ideoivat, vaikuttavat, tekevät töitä ajallaan ja luovat. Keinoksi he ehdottavat sosiaalisen suhteiden karttaa.

Leonard ja Noshir (2021) ehdottavat kuusi teemaa relationaalisen analytiikan kivijaloiksi. Ensimmäinen analysoitava teema on ideointikyky, ja mittarin tehtävä on ennakoida, ketkä työntekijät kykenevät luomaan hyviä ideoita. Taustalla on teoria, jonka mukaan yksilöt voivat toimia välittäjän asemassa yhdistäen toisistaan erillään olevia sosiaalisia verkostoja ja näin mahdollisten tiedon virtausta. Sosiaalisten yhteyksien tunnistamisella he ehdottavat tunnistamaan työntekijät, joilla on monipuoliset verkostot ja jotka mahdollistavat tehokasta tiedonvirtausta. Hyvätkään ideat eivät muutu toiminnaksi ilman kykyä vaikuttaa. Toinen analysoitava teema liittyykin kykyyn vaikuttaa. Tähän Leonard ja Noshir (2021) ehdottavat mittariksi sosiaalista karttaa: keihin henkilöt ovat yhteyksissä ja kuinka hyvin heidän yhteytensä ovat edelleen yhteyksissä.

Suhteiden kartta kertoo tiimin tiiviydestä  

Kolmanneksi Leonard ja Noshir (2021) kehottavat analysoimaan tiimin tehokkuutta. Tämä tapahtuu sosiaalisen kartan avulla, joka hahmottaa, kuinka tiivis yksikkö tiimin jäsenet keskenään ovat, ja toisaalta kuinka heidän tiimin ulkopuoliset yhteytensä eivät ole päällekkäisiä, mikä maksimoi ulkoiset resurssit.

Seuraava analysoitava kohde on tiimin innovaatiokyky. Innovatiivinen tiimi ei tarkoita heille samaa kuin tehokas tiimi. Innovatiivisuuden analysoimiseksi Leonard ja Noshir (2021) ehdottavat piirtämään sosiaaliselle kartalle sekä tiimin jäsenten keskinäiset yhteydet että tiimin jäsenten ulkoiset yhteydet. Innovatiivinen tiimi ei ole keskenään tiiviisti yhteyksissä, mikä mahdollistaa näkökulmien monipuolisuuden. Oletuksena on, että erilaisen ajattelun törmäyksenä syntyy uutta, ja tiimin jäsenten monipuoliset verkostot auttavat viemään uusia konsepteja eteenpäin.

Viidenneksi Leonardin ja Noshirin (2021) mallissa kehotetaan havainnoimaan organisaation siiloja. Henkilöiden yksiköt voidaan värittää eri värein ja hahmottaa, kuinka hyvin eri henkilöt eri yksiköistä ovat yhteydessä. Kuudes analysoitava teema on organisaation haavoittuvuus. Tässä tarkastellaan henkilöiden suhteita sekä organisaation sisällä että tärkeisiin sidosryhmän edustajiin. Analyysi paljastaa kriittiset henkilöt, joiden ylläpitämien suhteiden varassa jotkin toiminnot ovat. 

Leonardin ja Noshirin (2021) malli poimii johtamisen kirjallisuudesta ja empiirisistä kokeista monia tärkeitä aineksia. Sosiaalisten suhteiden huomioiminen on hyödyllistä etä- ja hybridiorganisaatioiden strategiatyössä.

Lähteet

flutie8211. 2024. Hamilton, V. Tehdä töitä, kotoa, työskentelee. Pixabay. Viitattu 28.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/tehd%C3%A4-t%C3%B6it%C3%A4-kotoa-ty%C3%B6skentelee-8717863/

LAB. 2024. Distance LAB – remote service hub for SME’s and public sector. Projekti. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/en/project/distance-lab-remote-service-hub-smes-and-public-sector

Leonardi, P. & Contractor, N. 2018. Better People Analytics. Harvard Business Review. Boston: Harvard Business Review.