Kipukuntoutujan tukeminen verkkoluentosarjan avulla

Tietämättömyys oman kivun syistä tai vaikutuskeinoista kipuun voi aiheuttaa kielteistä kipukäyttäytymistä (kuva 1). Jotta kivusta kärsivä pystyy hyväksymään kivun osaksi elämää ja hyödyntämään itselleen sopivia selviytymiskeinoja, on tärkeää antaa yksilöllistä tietoa ja ohjeita kuntoutujalle. Kipukroonikoiden kanssa työskentelevillä terveydenhuollon ammattilaisilla on tässä tärkeä rooli. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017.)

Kuva 1. Kivun pelko ja tietämättömyys kivun syistä vaikuttavat kipukäyttäytymiseen. (Kuva: Oona Multanen)

Toimintakykyä tukeva ohjaaminen

Selviytymiskeinoja tukeva ohjaaminen sisältää asiakkaan tilanteen kartoittamisen ja tavoitteiden asettamisen asiakkaan kanssa. Ohjauksen tulisi antaa kipukuntoutujalle riittävästi tietoa kivusta, hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista ja yksilön oman aktiivisuuden merkityksestä. Kulmakivenä tulisi pitää lääkkeettömiä kivunhallintakeinoja (Miranda 2015) sekä sitä, että kipukuntoutuja kykenisi hyödyntämään erilaisia selviytymiskeinoja (taulukko 1), jotka tukevat kivun kanssa pärjäämistä arjessa ja työelämässä. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017; Suomen Kipu 2019; Haanpää ym. 2020, 20.)

Taulukko 1. Selviytymiskeinoja kroonisen kivun itsehoitoon (Oona Multanen, mukaillen Granström 2010, 31; Suomen Kipu 2013, 40 & 62; Miranda 2016, 132, 103 & 144; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017; Lausmaa & Holopainen 2018, 16)

Älä jätä yksin vaan lisää osallisuutta

Kipukuntoutujan kanssa on tärkeää keskustella, mitä tekijöitä kivun taustalla on. Näin lisätään tietämystä käsityksien ja tunteiden yhteydestä kipukäyttäytymiseen sekä kehossa tapahtuviin reaktioihin. Kun kipukuntoutuja ymmärtää kivun syitä, hänellä on parempi mahdollisuus vaikuttaa omiin valintoihinsa. Minäpystyvyys ja resilienssi lisääntyvät (kuva 1). Resilienssi kuvastaa mielen joustavuutta ja kestävyyttä eli yksilön kykyä kohdata ja selviytyä vastoinkäymisistä. (Lausmaa & Holopainen 2018, 13; Suomalainen 2019, 26-27, Suomen Mielenterveys ry 2020.) Myös Mittinty ym. (2018) toteavat ohjauksen lisäävän tietoisuutta kivusta ja selviytymiskeinojen vähentävän kivun voimakkuutta.

Kuva 2. Osallisuuden merkitys kipukäyttäytymiseen. (Kuva: Oona Multanen)

Kroonisen kivun itsehoitokeinot -verkkoluentosarja

LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat Helenius & Multanen (2020) kehittivät opinnäytetyönään luentosarjan kroonisen kivun hallintaan. Selkäyhdistys SalpausSelät ry:lle järjestetyssä verkkoluentosarjassa keskityttiin lisäämään osallistujien tietämystä kivun fysiologiasta, biopsykososiaalisuudesta, hengityksen vaikutuksesta kipuun ja opastamaan itsehoitokeinoja. Osaa osallistujista verkkoluentosarja auttoi ymmärtämään omaa kipua, minkä koettiin helpottavan elämistä kivun kanssa ja tukevan lääkkeetöntä kivunhoitoa (Helenius & Multanen 2020).

Kirjoittajat

Oona Multanen on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelija ja on ollut mukana toteuttamassa opinnäytetyön Kroonisen kivun itsehoitokeinot -verkkoluentosarja Selkäyhdistys SalpausSelät ry:lle.

Anu Kaksonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina ja on erikoistunut ortopediseen manuaalisen terapiaan (OMT) sekä työskentelee omassa fysioterapiayrityksessä kroonisen kivun parissa.

Lähteet

Granström, V. 2010. Kipu ja mieli. Porvoo: WS Publishing Oy.

Haanpää, M., Hagelberg, N., Hannonen, P., Liira, H. & Pohjolainen, T. 2020. Kroonisen kivun hoito-opas. Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. [Viitattu 28.5.2020]. Saatavissa: https://skty-org-bin.directo.fi/@Bin/24d1853d7a8a929394ddf9d80ee07477/1588956279/application/pdf/171537/Kroonisen%20kivun%20hoito-opas_final.pdf [PDF]

Helenius, R. & Multanen, O. 2020. Kroonisen kivun itsehoitokeinot – Verkkoluentosarja Selkäyhdistys SalpausSelät ry:lle. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 28.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051812117

Lausmaa, M. & Holopainen, R. 2018. Yksilöllinen biopsykososiaalisesti orientoitunut kivun hoito. Manuaali 1/2018, 10-16.

Miranda, H. 2015. Uutta tietoa kivusta – alle viidessä minuutissa. Suomenkielinen video. YouTube 23.9.2015. [Viitattu 5.6.2020]. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=pZPAjm92Kj4 [VIDEO]

Miranda, H. 2016. Ota kipu haltuun. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

Mittinty, M., Valint, S., Stocks, N., Murthy, N., Mittinty, G. & Moseley, L. 2018. Exploring effect of pain education on chronic pain patients´ expectation of recovery and pain intensity. Scandinavian Journal of Pain. Vol. 18: Issue 2. 211-219. 1877-8879. [Viitattu 28.5.2020] Saatavissa: https://www.degruyter.com/view/journals/sjpain/18/2/article-p211.xml

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2017. Kipu. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 28.5.2020]. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50103#1

Suomalainen, T. 2019. Joustava mieli ei katkea stressissä. Avain-lehti 6/2019, 26-28.

Suomen Kipu ry. 2013. Kroonisen kivun ensitieto -opas. Espoo: Painotalo Redfina Oy.

Suomen Kipu ry. 2019. Yli miljoona suomalaista elää kroonisen kivun kanssa. [Viitattu 8.6.2020] Saatavilla: http://www.suomenkipu.fi/

Suomen Mielenterveys ry. 2020. Mitä on resilienssi? [Viitattu 8.6.2020] Saatavilla: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-el%C3%A4m%C3%A4ntilanteet/sairastuminen-voi-olla-kriisi/mit%C3%A4-resilienssi

Linkit

Lahden järjestökeskus ry. 2020. Selkäyhdistys SalpausSelät ry. [Viitattu 8.6.2020] Saatavissa: https://www.lahdenlink.fi/jasenyhdistykset/selkayhdistys-salpausselat-ry/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *