Kissa pöydälle -treeneillä tarkoitetaan tässä yhteydessä LAB-ammattikorkeakoulun markkinointiosuuskuntien käyttämää menetelmää tiimin sisällä kytevän mahdollisen eripuran selvittämiseksi tai yleisen ilmapiirin parantamiseksi.
Markkinoinnin opetus on toteutettu Lappeenrannan kampuksella siten, että kukin vuosikurssi perustaa opintojensa ensimmäisenä vuotena oman osuuskunnan ja tätä yritystään hyödyntäen he toteuttavat mm. erilaisia asiakasprojekteja ja innovointeja (Kokkonen 2021, Kokkonen 2022). Treenillä taas tarkoitetaan oppituntia tai työpajaa. Kyseessä on tiimioppimisessa vakiintunut nimitys erilaisille oppitunneille.
Yhteen osuuskuntaan – eli tiimiin – kuuluu kerrallaan noin 20 opiskelijaa. Tämä tiimi pysyy kasassa melkein kolme vuotta, eli opintojen ensimmäisestä vuodesta aina valmistumiseen saakka. Tämä tuo toki yhtenäisyyttä ja turvaa, mutta toisaalta pitkän aikajänteen aikana mielipiteet ehtivät myös törmätä. Vaikka tiimioppiminen perustuukin avoimeen dialogiin, jossa on tarkoituksena päästä rakentavaan keskusteluun osapuolten välillä, syntyy tiimin sisällä aina toisinaan myös kitkaa osapuolten välille. Monesti tämä tapahtuu jopa täysin tahattomasti esimerkiksi viestien väärinymmärtämisen vuoksi. Tai viestittämättömyyden vuoksi.
Avoin dialogi ratkaisun avaimena
Kuten tämän treenin nimestäkin voi päätellä, tarkoituksena on nostaa niin sanotusti kissa pöydälle eli puida hiertävät asiat läpi. Asia kuulostaa yksinkertaiselta, mutta isossa tiimissä asiat on monesti hyvä käydä yhteisesti läpi niin, että kaikilla on mahdollisuus tulla kuulluksi avoimessa ilmapiirissä. Tarkoituksena ei missään nimessä ole löytää syyllistä tai syntipukkia vaan nimenomaan ratkaisua ongelmaan. Asiat ja mahdolliset eripurat käsitellään dialogin keinoin, eli yhteiseen päämäärään pyrkien.
Kyseessä ei ole suinkaan väittely tai muu menettely, jossa olisi tarkoituksena löytää voittaja tai oikea ja väärä näkökulma asiaan. Isaacskin (2001) määrittelee dialogin koostuvan kuuntelusta, kunnioittamisesta, odottamisesta ja suoraan puhumisesta. Eli juurikin keinoista, joilla voidaan yhdessä rakentaa uutta.
Jotta menettely olisi mahdollisimman tasapuolinen, on kenellä tahansa tiimin jäsenellä oikeus saada kissa pöydälle -treenit järjestymään välittömästi. Ja jotta puolueettomuus turvattaisiin mahdollisimman hyvin, tiimin valmentaja yleensä kutsuu treenit koolle. Näin keskusteltava asia ei henkilöidy kehenkään tiimiläiseen, vaan dialogia voidaan käydä mahdollisimman objektiivisesti.
Menettelyllä on saatu vuosien saatossa käsitellyksi menestyksekkäästi useita mahdollisia konflikteja sekä tiimiläisten esiin nostamia asioita. Käsittelyissä onkin tärkeää ollut mahdollisimman aikainen puuttuminen sekä avoimuus ja ratkaisun etsimiseen pyrkivä dialogi. Tiimeissä on koettu, että mitä selkeämmät tämän menetelmän tavoitteet ja käytänteet ovat, sitä helpompi kunkin on pyytää kissa nostettavaksi pöydälle. Lisäksi kun opiskelijat oppivat tämänkaltaisia tiimityö- ja ongelmanratkaisutaitoja jo opiskelunsa aikana, on niistä varmasti suuri hyöty työelämässä erilaisissa tulevissa työtiimeissä.
Uskallankin väittää, että kissan pöydälle nostaminen ei ole merkki tiimin epäonnistumisesta, vaan siitä että tiimi toimii ja haluaa parantaa edelleen toimintaansa.
Kirjoittaja
Sampo Kokkonen toimii tiimivalmentajana ja markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Helsinki: Kauppakaari.
Kokkonen, S. 2021. Osuuskuntatoimintaa hyödyntävässä tiimioppimisessa toteutuu aito työelämäyhteys. LAB Focus. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/osuuskuntatoimintaa-hyodyntavassa-tiimioppimisessa-toteutuu-aito-tyoelamayhteys/
Kokkonen, S. 2022. Innovoinnit tukevat alueellista elinkeinoelämää. LAB Focus. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/innovoinnit-tukevat-alueellista-elinkeinoelamaa/
StockSnap. 2017. Ihmiset, ryhmä, ystävät. Pixabay. Viitattu 9.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-ryhm%c3%a4-yst%c3%a4v%c3%a4t-2569234/
