Hoitoalan opiskelijoiden tukeminen harjoittelun aikana on tärkeää opiskelijoiden ammatillisen kehityksen ja itsevarmuuden kannalta. Harjoitteluissa perehdytään työelämässä tarvittaviin työtehtäviin ja sovelletaan opittua teoriapohjaa. Opettajan tehtävä on ohjata opiskelijoiden harjoittelua suunnittelusta tavoitteiden laadintaan sekä arviointiin asti.
Sairaanhoitajaopiskelijoiden työparina työskentelee ohjaaja työyksiköstä, ja he tekevät läheistä yhteistyötä opettajan kanssa. Opiskelijoiden ammatillinen osaaminen kasvaa harjoittelujen avuilla, ja he valmistautuvat siirtymään työelämään. On kuvattu, että hyvä vuorovaikutus harjoittelun ohjaajan ja opettajan kanssa on merkityksellistä (Nyman & Lahtinen 2021).
Etenkin ryhmäharjoitteluissa opiskelijoiden keskeinen kollegiaalisuus on tuonut iloisiakin kokemuksia (Kassara 2017). Ryhmäharjoittelujen (vastuuta ottamalla opit -harjoitteluohjausmalli) ryhmäohjausten on todettu vahvistavan opiskelijoiden luottamusta, turvallista ohjausympäristöä ja opiskelijoiden keskinäistä sitoutumista (Ronkainen ym. 2020; Kilpinen 2023).
Klinikkaopettajamallia on kehitetty kauan
Klinikkaopettajamallia on kehitetty Päijät-Hämeessä ammatillisen opetuksen piirissä jo aikaisempien vuosien aikana. Vuosina 2007–2013 toteutetussa Tie hoitajaksi -hankkeessa silloinen LAMK oli osana rakentamassa klinikkaopettajamallia ja ohjausmallia maahanmuuttajaopiskelijoille (Kolstela 2012). Samanlaista klinikkaopettajamallia hyödynnetään kansainvälisesti aktiivisesti esimerkiksi Yhdysvaltojen hoitotyön koulutuksissa.
Alkuvuodesta 2024 uudenlainen klinikkaopettaja-toimintamalli alkoi LAB-ammattikorkeakoulussa yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Klinikkaopettajuudella tarkoitetaan intensiivisempää opiskelijaohjausta Päijät-Hämeen keskussairaalan valituissa työyksiköissä, joihin opettaja jalkautuu säännöllisesti. Klinikkaopettajiksi valikoitui kolme hoitotyön lehtoria Lahden kampukselta.
Klinikkaopettajuudella halutaan rakentaa malli, jossa opiskelijaa voidaan tukea ja ohjata entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin. Tarkoituksena on, että klinikkaopettaja vierailee säännöllisesti keskussairaalan yksiköissä ja ohjaa opiskelijoita yhdessä työpaikkaohjaajien kanssa. Klinikkaopettajat eivät osallistu kliiniseen työhön, vaan antavat tukea ja ohjaavat opiskelijoita sekä heidän työpaikkaohjaajiansa.
Prosessi ja toimivat käytännöt muodostuvat kevään 2024 aikana ja jatkossa toiminta kehittyy niiden pohjalta. Klinikkaopettajuuden yksi pääperiaatteista on tukea opiskelijaa kannustamalla niin akateemisen sitoutumisen kuin ammatillisen kasvunkin näkökulmasta kliinisessä harjoitteluympäristössä. Opettaja tukee omalla esimerkillään ja osaamisellaan opiskelijan ammatillista kasvua ja valmistautumista tulevaan uraan hoitoalalla.
Kirjoittaja
Fanny Kilpinen työskentelee hoitotyön opettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Lahden kampuksella.
Lähteet
Clinical Practice Guidelines verkkosivusto. National Center for Complementary and Integrative Health. Viitattu 31.1.2024. Saatavissa https://www.nccih.nih.gov/health/providers/clinicalpractice
Freepik. 2024. Medium shot doctors work. Freepik. Viitattu 31.1.2024. Saatavissa https://www.freepik.com/free-photo/medium-shot-doctors-work_33752796.htm#query=nursing%20educator&position=0&from_view=search&track=ais&uuid=442c6d35-567a-4e1f-a5ab-c9a01e6e7348
Kassara, H. 2017. Ilo hoitotyön ammatin opiskelussa ammatillisen kasvun voimavarana. Akateeminen väitöskirja. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1841. Tampereen yliopisto. Tampere. Viitattu 31.1.2024. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0601-4
Kilpinen, F. 2023. Voo-harjoittelu edisti sekä itsenäistä työotetta että tiimitaitoja. LAB Focus. Viitattu 31.1.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/voo-harjoittelu-edisti-seka-itsenaista-tyootetta-etta-tiimitaitoja/
Kolstela, K. 2012. Tie hoitajaksi. ESP-Projektin loppurapotti 2007–2013. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 31.1.2024. Saatavissa https://valovoimainen.files.wordpress.com/2013/12/tiehoitajaksi_loppuraportti.pdf
Nyman, L. & Lahtinen, P. 2021. Ohjatun harjoittelun merkitys opiskelijan ammatillisessa kasvussa. LAB Pro. Viitattu 31.1.2024. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/ohjatun-harjoittelun-merkitys-opiskelijan-ammatillisessa-kasvussa/
Ronkainen, S., Mikkonen, K., Ruotsalainen, H. & Kääriäinen, M. 2020. Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia opettajan organisoimasta ryhmäohjauksesta ohjatussa harjoittelussa. Hoitotiede 2020, 32 (3), 142–153. Viitattu 31.1.2024. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/xmedia/hle/hle00212.pdf
