Yle Areenassa on nähtävissä mielenkiintoinen dokumentti yritysjohtaja Mårten Mickosista (Yle Areena 2024). Hän on matkannut pitkähkön ja ansiokkaan matkan Otaniemestä Piilaaksoon. Dokumentti herättää ajatuksia johtamiseen ja organisaatioihin, näiden opetukseen ja tutkimukseen liittyen. Tässä nostan esiin kolme ajatusta: johtajan tulisi olla kiinnostunut kaikesta; miten motivoidumme; mitä arvostamme.
Johtajan tulisi olla kiinnostunut kaikesta
Mickos toteaa, että johtajan tulisi olla kiinnostunut kaikesta. Onnistumisessa on kysymys lukuisten pienten asioiden tekemisestä riittävän onnistuneesti. Epäonnistumisen hetkistä selviää pienin askelin, tekemällä asioita toisin, askel kerrallaan.
Ihminen on luonnostaan utelias ja siten voisi ajatella, että luontevasti myös kiinnostunut kaikesta. Näin ollen meissä kaikissa on johtaja-ainesta, luonnostaan. Kun uteliaisuutta ja kiinnostuneisuutta pohtii, on merkitystä myös sillä, miten se ilmenee. On vaarana, että johtajalla kiinnostus ja uteliaisuus kaikesta johtaa mikromanageeraukseen. Mikäli sen pystyy välttämään, ovat hyödyt kuitenkin suuremmat kuin haitat. Olemalla kiinnostunut osoitat motivoituneisuutta ja pientenkin asioiden merkityksellisyyttä kokonaisuuden osana. Kiinnostus myös tarttuu.
Motivaation lähde vaihtelee
Tämän päivän kenties vahvinta empiiristä evidenssiä osakseen saanut sisäisen motivaation teoria on Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteoria (ks. esim. Ryan & Deci 2000). Siinä autonomia, kyvykkyys (pystyvyys) ja yhteisöllisyys korostuvat sisäisen motivaation osatekijöinä. Mickos puolestaan toteaa, että hänellä motivaation lähde vaihtelee päivittäin; häntä motivoi jonakin päivänä kiukku, halu näyttää, toisena ilo.
Mickoksen mainitsema näkökulma korostaa ihmisyyden muuntuvaa ja ailahtelevaakin tilanne- ja kontekstisidonnaista luonnetta. Olemme usein kiintyneitä selkeisiin käsitteellistettyihin teoreettisiin malleihin, sillä ne tekevät asioista jäsentyneitä ja selkeitä, mutta käytäntö on moninaisempi ja muuntuvampi kuin usein uskallamme myöntääkään. Arjen johtamistyössä ihmisen käyttäytymisen monimuotoisuuden ymmärrys luo inhimillisyyttä ja armollisuutta. Kokonaisvaltaisempi ymmärrys syntyy huomioimalla sekä teoreettiset että käytännön soveltavat näkökulmat.
Merkitys ja aika
Mickoksella on mielenkiintoinen suhde työhönsä. Hän on uhrannut työlle paljon, lähes kaiken. Dokumentissa tätä korostaa erityisesti ajankäyttö. Työtään hän pitää merkityksellisenä, innostavana ja kiinnostavana. Ajankäytöllään hän osoittaa arvostavansa työtänsä. Mikäli käytämme aikaa mielestämme merkityksellisiin asioihin, voimme hyvällä syyllä kysyä, mitä ajankäyttömme kertoo meistä ja arvoistamme. Mihin kulutat aikasi ja miten ajankäyttösi kuvastaa merkityksellisinä pitämiäsi asioita?
Yllä mainittujen näkökulmien soveltaminen on tärkeää myös ammattikorkeakoulujen johtamisopinnoissa. Miten vahvistamme opettajien ja opiskelijoiden ymmärrystä ja kiinnostusta kokonaisuudesta ja sen osista ‒ kaikesta? Entä miten motivoimme heitä joka päivä parhaaseensa? Miten varmistamme, että ajankäyttö kohdistuu merkityksellisiin asioihin? Tärkeitä kysymyksiä, joita jokainen voi tarkastella myös henkilökohtaisella tasolla.
Kirjoittaja
Markus Kräkin toimii johtamisen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä, erityisalueinaan kompleksisuuden johtaminen, strateginen päätöksenteko ja työyhteisösimulaatioihin pohjautuva osallistava oppiminen.
Lähteet
geralt. 2022. Altmann, G. Ajankäytön hallinta, ajanhallinta, suorituskyky. Pixabay. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ajank%C3%A4yt%C3%B6n-hallinta-ajanhallinta-7258195/
Ryan, R. & Deci, E. 2000. Intrinsic and Extrinsic Motivations. Classic Definitions and New Directions. Contemporary educational psychology, 2000–01, Vol.25 (1), 54–67.
Yle Areena. 2024. Mårten Mickos – Otaniemestä Piilaaksoon. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://areena.yle.fi/1-50563575
