Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen hyvinvointialueilla asuville. Sosiaali- ja terveyspalveluita tulisikin kehittää myös maahanmuuttajaväestön kannalta inklusiivisempaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan siten että heidänkin erityiset tarpeensa tulevat huomioiduksi (Valtioneuvosto 2021, 108). Yksi tarkastelun kohde kehittämisessä tulee olla tuen saavuttaminen sekä siirtymät palvelusta toiseen. Näitä voivat haitata esimerkiksi palvelujärjestelmän sirpaleisuus, epätietoisuus palvelujärjestelmästä tai puutteellinen kielitaito (Valtioneuvosto 2021, 110).
Keinona palvelujärjestelmän hajautuneisuuden vähentämiseen voisi olla integroiva työtapa, jonka tavoitteena on palveluiden ja eri toimijoiden työskentelyn yhteensovittaminen siten, että asiakkaan tilanne ja arjen sujuvuus paranevat sekä toimintakyky, hyvinvointi ja osallisuus lisääntyvät. Sen avulla voidaan löytää lisää ratkaisuja esimerkiksi sellaisten maahanmuuttajaperheiden tilanteisiin, joissa useilla perheenjäsenillä on yhtäaikaisesti monia hyvinvointitarpeita ja sosiaalisia ongelmia. (Raitakari ym. 2019, 13–14, 32.)
Maahanmuuttajien erityistarpeita pirstaleisessa palvelujärjestelmässä
Maahanmuuttajia kuormittavia ja tuen tarpeisiin vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi asuinvuodet Suomessa, ikä ja sukupuoli, maahanmuuton syyt, köyhyys ja perheissä monilapsisuus tai vanhempien kielitaidottomuus. Nämä ovat tärkeitä huomioitavia seikkoja terveys-, hyvinvointi- ja kotoutumispalvelujen suunnittelussa. (Seppänen & Kuusio 2020, 27; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022.) Tavoittamalla esimerkiksi kotona lapsia hoitavat maahanmuuttajataustaiset vanhemmat ja tukemalla heidän kotoutumistaan voidaan mahdollistaa kielitaidon vahvistuminen, perheen sosiaalisen tukiverkoston rakentuminen sekä löytää ratkaisuja ja keinoja vanhempien sosioekonomiseen asemaan liittyviin tuen tarpeisiin. Nämä ovat tärkeitä elementtejä myös lasten kasvun ja kehityksen näkökulmasta. (Valtioneuvosto 2021, 110.)
Kuvaan 1 on koottu joitain maahanmuuttajien tukemiseen liittyviä erityistarpeita ja keinoja niihin vastaamiseen. Kuvio sisältää lisäksi jo olemassa olevia toimintamalleja, joita ovat esimerkiksi neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö osassa paikkakunnista sekä perheiden yhteinen tarpeen mukaan laadittava kotoutumissuunnitelma. Ratkaisuiksi on ehdotettu myös panostamista kokonaisvaltaiseen palveluohjaukseen, tulkkiavusteisen työskentelyn edistämiseen sekä huomion kiinnittämistä monikieliseen- ja kanavaiseen tiedonvälitykseen (Valtioneuvosto 2021, 108).
![[Alt-teksti: kuvion osia ovat muun muassa epätietoisuus palvelujärjestelmästä, kotona lapsia hoitavien tavoittaminen, kieli- ja kulttuurimuurit, perheenjäsenten eritahtinen kotoutuminen sekä heikko luottamus viranomaisiin.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/10/651_2022_Maahanmuutto-1024x576.jpg)
Kuvio ei tuo laajasti esille kaikkia mahdollisia erityistarpeita, sillä maahanmuuttajat ovat heterogeeninen joukko ja tuen tarpeissa on eroja. Onkin todettava, että maahanmuuttajuus-käsitteen tuomien mielikuvien kanssa tulee olla tarkka, eikä käsitettä tule suoraan liittää ihmisen asemasta kertovaksi. (Turtiainen & Hiitola 2015, 12.) Tarkoituksena on kuitenkin tehdä näkyväksi maahanmuuttajaperheiden palveluihin liittyviä kehittämiskohtia ja korostaa integroivan työtavan tarpeellisuutta.
Kirjoittajat
Matias Grönmark on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori, joka on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Heikkilä-Daskalopoulos, S. 2008. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja perheet palvelujärjestelmässä – asiantuntijoiden näkökulmia. Viitattu 19.10.2022. Saatavissa https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/Maahanmuuttajataustaiset_lapset_ja_perheet_palvelujarjestelmassa_-_asiantuntijoiden_nakokulmia.pdf
Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386. Finlex. Viitattu 25.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386
Seppänen, A. & Kuusio, H. 2020. Maahanmuuttotausta. Teoksessa Kuusio, H., Seppänen, A., Jokela, S., Somersalo, L. & Lilja, E. (toim.) Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus 2018–2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 27–34.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022. Maahanmuuttajalasten, -nuorten ja -perheiden terveys. Viitattu 19.10.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajalasten-nuorten-ja-perheiden-terveys
Turtiainen, K. & Hiitola, J. 2015. Varhaisen tuen palvelut maahanmuuttajataustaisille perheille. Ammattilaisten ja perheiden kokemuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 19.10.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-062-6
Valtioneuvosto. 2021. Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-856-7
