Työn tuloksen kannalta on merkityksellistä, kuinka henkilöstö voi. Hyvinvoiva henkilöstö työskentelee tehokkaammin, luo uusia innovatiivisia ratkaisuja ja kykenee oppimaan uutta. Huomion kiinnittäminen henkilöstön työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen kannattaa, sillä onnistuessaan työhyvinvoinnilla tuodaan työhön mielekkyyttä ja työn imua. (STM 2022a.)
Työhyvinvoinnin voi nähdä kokonaisuutena, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Erään määritelmän mukaan työhyvinvointi nähdään työntekijän kykynä suoriutua päivittäisistä työtehtävistä. Pelkkä työtehtävistä suoriutuminen ei kuitenkaan riitä nykypäivänä kenellekään ja siksi onkin erityisen tärkeää nähdä työhyvinvoinnin rakentuvan työntekijän fyysisten, henkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien ympärille. (STM 2022b.)
Edellä mainittujen lisäksi ei sovi unohtaa työpaikan johtamiskulttuurin merkitystä työhyvinvoinnille. Asiantuntijaorganisaatiossa tähän liittyy olennaisesti osaamisen johtaminen. Nykyaikaisen ja kokonaisvaltaisen johtamisotteen on todettu edistävän työhyvinvointia ja tekevän organisaation toiminnasta tehokkaamman (Manka & Manka 2016).
Avoimuus, vuorovaikutus ja vastuunjako korostuvat
Vuorovaikutteinen esimiestyö ja johtamisote mahdollistavat työntekijän kuulluksi tulemisen ja tekevät työntekijän työpanoksesta merkityksellisen. Esimiestyössä korostuvat henkilöstöjohtamisen periaatteista erityisesti avoin tiedonkulku, henkilöstön kuuleminen sekä oikeudenmukaisuus ja mielekäs vastuunjako. Näiden periaatteiden toteutuessa syntyy jaettu johtajuus ja henkilöstön tasa-arvoinen mahdollisuus hyödyntää luovuuttaan koko työyhteisön hyväksi. Nämä puolestaan ovat keskeisessä roolissa työhyvinvoinnin edistämisessä (Manka & Manka 2016, 135.)
Moderni johtaja tunnistaakin henkilöstönsä osaamisen vahvuudet ja kykenee jakamaan johtamisen osa-alueita henkilöstölleen. Hän on psykologisen ja emotionaalisen tuen lisäksi valmis edistämään työpaikan optimistista ilmapiiriä. Hyvän esimiestyön avulla henkilöstö puolestaan pystyy sitoutumaan työtehtäviinsä ja työyhteisöönsä (Manka & Manka 2016, 141‒142) sekä käyttämään vahvuuksiaan työssään niin, että kehittyminen ja innostuminen mahdollistuvat (Viitala 2020, 43‒44).
Työeläkelaitoksen 2020 tekemän selvityksen mukaan osaamiskokemus on myös keskeinen työhyvinvoinnin tekijä. Työntekijät haluavat oppia työssään ja haluavat tuntea olevansa päteviä ja tarpeellisia. (Pekkarinen 2021, 14.) Monipuoliset haastavat työtehtävät, esimieheltä ja kollegoilta saatu riittävä tuki, vaikutusmahdollisuudet, arvostus ja laadukas johtaminen tukevat henkilöstön työhyvinvoinnin kokemusta. (Viitala 2020, 43–44.)
Kirjoittajat
Pasi Savitie, Anni Luukas, Laura Ihatsu ja Merja Åstedt ovat LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoita Hyvinvointi-yksikössä.
Pirjo Vaittinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä yliopettajana ja opettaa YAMK-opiskelijoille Osaamisen johtaminen -opintojaksoa.
Lähteet
Janeski, A. 2020. Teamwork. Unsplash. Viitattu 28.3.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/CHVTt0aGbx0
Manka, M. & Manka, M-L. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Talemtum Pro.
Pekkarinen, L. 2021. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2020. Kevan tutkimuksia 1/2021. Viitattu 28.3.2022. Saatavissa https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/ta-tiedostot/tyoelamapalvelut/julkisen-alan-tyohyvinvointi-2020-raportti.pdf
STM. 2022a. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työhyvinvointi. Viitattu 28.3.2022. Saatavissa https://stm.fi/tyohyvinvointi
STM. 2022b. Sosiaali- ja terveysministeriö. TYÖ2030 ‒Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Viitattu 28.3.2022. Saatavissa https://stm.fi/tyo2030
Viitala, R. 2020. Henkilöstöjohtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Keuruu: Edita Publishing.
