Osallisuus kukoistamaan etätyössä

Työt ovat siirtyneet monessa työpaikassa virtuaaliseen toimintaympäristöön ja lähitoimistolta etäkonttoreille. Virtuaalisessa ympäristössä ollaan uudenlaisessa tilanteessa monessa työpaikassa, kun työyhteisö ei kokoonnukaan yhteisessä kahvihuoneessa tai toimiston kokoustiloissa. Yhteisöllisyys voi kärsiä, jos osallisuuteen ei työyhteisössä panosteta.

Terhi Pousi (2021) tutki LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opintojen opinnäytetyönään kohdeorganisaatiossa, miten toimihenkilöiden työhyvinvointia voidaan tukea etäjohtamisen keinoin. Tutkimuksessa tuli esille, kuinka etätyössä kaivataan yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta, mutta osallisuus yhteisissä virtuaalitilanteissa ei kuitenkaan ole koettu riittäväksi.

Osallistetaanko vai osallistutaanko?

Osallisuuden määritelmään kuuluu liittyminen tai kuuluminen johonkin, yhteisyys sekä mukaan ottaminen. Osallisuudella voidaan vaikuttaa ja se on myös demokraattinen tapa toimia. Osallisuudessa olennaista on, että sitä johdetaan ja organisoidaan. (Isola ym. 2017, 3.)

Työyhteisössä toiminta on ideointia, osaamisen hyödyntämistä olemassa olevien valmiuksien avulla. Toimintatapa vaatii osallisuutta, johon osallisia ovat organisaatiossa toimivat henkilöt. Työntekijät ja toimihenkilöt nähdään osallistujina, kun taas yhteisössä toimiva johtaja osallistaa alaisiaan. Yhteiseen toimintaan tarvitaan siis kaikkia osapuolia sekä erilaisia näkökulmia, jotka edellyttävät myös toimijoilta osallistumista. Puhutaan myönteisestä omistajuudesta, jossa suunnittelun ja käytännön toteutuksen lisänä ovat eri toimijoiden vastuullisuus sekä sitoutuminen. Näillä edistetään jatkuvaa parantamista työyhteisössä, jossa osallistuvuus on olennaista. (Hannonen & Leinonen 2015, 54−55.) 

Osallisuutta tulee johtaa

Miten sitten osallisuutta tulisi johtaa? Osallisuutta voi johtaa huomioimalla yhteisössä toimivat yksilöt, heidän mielipiteensä, arvonsa sekä taustansa ja tuomalla heidät yhteen. Ihminen on psyykkinen ja henkinen kokonaisuus, jolle liittyminen johonkin ryhmään on perustarve. Ryhmään kuuluminen edellyttää tasavertaisuutta ja huomioon ottamista, joka edistää oppimista ja itsensä toteuttamista. Johtajan tulisikin osata erilaisia menetelmiä, joilla työyhteisöä voidaan hallita. Menetelmissä korostuu osallistuminen, keskustelevuus ja esittävyys. Käytännössä nämä voivat tarkoittaa, miten ryhmässä esiinnytään, viestitään ja ollaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. (Salonen 2020 107, 110−111.)

Osallisuuteen etätyössä vaaditaan johtajalta hyvää tuntemusta oman tiimin henkilöistä ja ryhmän dynamiikasta. Yksilöiden toimintatapojen erilaisuuden tunnistaminen on tärkeää, jolloin osallisuuden lisäämiseen tarvittavia toimintatapoja voidaan kohdistaa oikein. Näin saadaan yhteisöllisyys ja osallisuus myös virtuaalisessa ympäristössä kukoistamaan. 

Lähteet

Hannonen, E. & Leinonen, R. 2015. Työyhteisöjen osallistaminen moninaisuusosaamisen kehittämisessä. Teoksessa Punta-Saastamoinen, M.-L. (toim.) Moninaisuusosaamisen johtaminen – Voimavara työyhteisöjen kehittämisessä. Julkaisusarja 14 B. Kajaanin Ammattikorkeakoulu.

Isola A-M., Kaartinen H., Leeman L., Lääperi R., Schneider T., Valtari S. & Keto-Tokoi A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. [Viitattu 6.9.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pousi, T. 2021. Työhyvinvoinnin tukeminen etäjohtamisen avulla. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 20.9.2021] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090717521

Salonen K. 2020. Osallisuuden johtaminen työyhteisöissä. Teoksessa Myllymäki P., Timonen-Kallio E. & Kinos S. Asennetta ja menetelmiä osallisuuden edistämiseen eri toimintaympäristöissä. Turun ammattikorkeakoulu.

Kuvat

Kuva 1. Pxhere 2017. Laptop, computer, notebook, work. [Viitattu 6.9.2021]. Saatavissa: https://pxhere.com/en/photo/1187090

---