Kansallisen mielenterveysstrategian mukaan mielenterveydellisiä häiriöitä, mukaan lukien päihdehäiriöitä, pidetään kansanterveydellisinä haasteina, jotka vaikuttavat yhä suurenevassa määrin ihmisten toimintakyvyn menetykseen. Suomessa mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat alueellisesti erilaisia, ja päihdepalveluiden heikkouksista tunnistetaan erityisesti palveluiden saavutettavuus sekä haasteellisuus hakeutua palveluiden piiriin. Digitaalisilla palveluilla ja teknologialla voidaan parantaa päihdepalveluiden saavutettavuutta ja näin vaikuttaa saatavuuteen. (Vorma ym. 2020.)
Matala kynnys ja anonyymisyys vähentävät leimautumista
Ajasta ja paikasta riippumattoman hoidon tarjoaminen, mahdollisuus hoitoon hakeutumiseen ja hoitosuhteeseen nimettömänä madaltavat kynnystä tunnustaa ongelmia ja vähentävät leimautumista (Ellison ym. 2015; Grönqvist 2019). Toimivien, kustannusvaikuttavien mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoidon- ja palvelutarpeenarvioinnin tulisi tapahtua hoitoon hakeutumisen alkuvaiheessa (Wahlbeck ym. 2018).
Miettinen (2021) kuvaa opinnäytetyössään sairaanhoitajien näkemyksiä digitalisaation ja terveysteknologian hyödynnettävyydestä avohuollon päihdehoitotyössä. Tulosten mukaan palveluiden saavutettavuus paranee uusien hoitoon hakeutumisen tapojen lisääntyessä.
Palveluiden saatavuus on monipuolistunut, ja asiakaslähtöisesti tarjolla on vaihtelua perinteiseen vastaanottotyöskentelyyn verrattuna. Tulosten valossa palvelutarjonta näyttäisi yhä kasvavan, kun digitalisaation ja terveysteknologian myötä päihdehoitotyöhön visioidaan uudenlaisia työkaluja ja työmenetelmiä. Päihdepalvelujen saavutettavuuden parannuksilla ja saatavuuden lisäämisellä voidaan vähentää kielteissävytteistä leimautumista.
Häpeää voidaan hälventää
Digitalisaation ja teknologian avulla asiakkaiden mahdollisuudet osallistua hoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin monipuolistuvat. Valtakunnallisesti käytössä olevat verkkosivustot mielenterveystalo.fi ja päihdelinkki.fi ovat hyviä esimerkkejä digitalisaation ja teknologian tarjoamista työkaluista sekä asiakkaalle että ammattilaiselle.
Osallistumisen myötä asiakkaiden tieto omasta terveydentilasta ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista kasvaa sekä asema tasavertaisena terveyspalveluiden käyttäjänä vahvistuu. Päihdehäiriöiden hoidossa moninaisuus on avainasemassa: psykososiaalisten menetelmien myötä hoidossa keskeistä on keskustelu ja toiminta, ja hoidolla lisätään tietoa. (Huumeongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2018; Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2018.)
Digitalisaatio ja teknologia lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää ja hyväksyä mielenterveyden häiriöt sairauskäsitteen näkökulmasta. Mielenterveyden häiriöihin on oikeus saada apua, ja valtaosaa niistä voidaan menestyksekkäästi hoitaa.
Kirjoittajat
Mirka Miettinen on valmistumassa sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulusta. Opinnoissaan hän syventyi mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön ja selvitti opinnäytetyössään digitalisaation ja terveysteknologian hyödynnettävyyttä käytännön päihdehoitotyössä.
Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2018. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 4.4.2021]. Saatavissa: www.käypähoito.fi
Elison, S., Davies, G. & Ward, J. 2015. Effectiveness of Computer-Assisted Therapy for Substance Dependence Using Breaking Free Online: Subgroup Analyses of a Heterogeneous Sample of Service Users. Journal of Medical Internet Research. Vol 2 (2). [Viitattu 4.4.2021]. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4607383/
Grönqvist, J. 2019. Digitaalisten toimintaympäristöjen vaikutukset mielenterveyspalvelujen asiakkaiden osallisuuden kokemuksiin. Pro gradu. Sosiaalityön koulutusohjelma. Lapin yliopisto. [Viitattu 4.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092429680
Huumeongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2018. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 4.4.2021]. Saatavissa: www.käypähoito.fi
Miettinen, M. 2021. Digitalisaatio ja terveysteknologia avohuollon päihdehoitotyössä: sairaanhoitajien näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta. Opinnäytetyö. Hoitotyö. LAB ammattikorkeakoulu. [Viitattu 15.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104124610
Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Helsinki: STM. [Viitattu 4.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7
Wahlbeck, K., Hietala, O., Kuosmanen, L., McDaid, D., Mikkonen, J., Parkkonen, J., Reini, K., Salovuori, S. & Tourunen, J. 2018. Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017. Valtioneuvoston kanslia. [Viitattu 4.4.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/136063
Linkit
Mielenterveystalo.fi. [Viitattu 4.4.2021]. Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Pages/default.aspx
Päihdelinkki.fi. [Viitattu 4.4.2021]. Saatavissa: https://paihdelinkki.fi/
Kuvat
Kuva 1. Geralt 2015. Altmann, Gerd. Hallitus-liitu-psykologia-1030589. [Viitattu 15.4.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/hallitus-liitu-psykologia-1030589/
