Selkokielisten palvelujen tarve kasvaa Suomessa. Puhutaan jopa Suomen suurimmasta kielivähemmistöstä (Helsingin yliopisto 2019). Selkokielellä tarkoitetaan kieltä, jota on muutettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yksinkertaisemmaksi. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä (THL 2021).
Asiantuntija-arvioiden mukaan useampi kuin joka kymmenes suomalainen hyötyy selkokielisistä palveluista. Selkokielen kohderyhmiin arvioidaan nimittäin kuuluvan noin 700000 suomalaista. Tämä luku kasvoi viidessä vuodessa sadallatuhannella. (Juusola 2019.)
Palveluja tarvitsevien määrä kasvussa
Selkokielen tarvetta esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä ja hyvinkin monenlaisissa elämäntilanteissa. Selkokielisiä palveluja tarvitsevien suomalaisten määrä on edelleen kasvussa. Tähän faktaan vaikuttaa monta ilmiötä.
Ensinnäkin maahanmuuttajien määrä nousee. Kun vieraskielisiä henkilöitä oli Suomessa vuoden 2019 lopussa reilut 412000, niin vuotta myöhemmin määrä oli kasvanut liki 433 tuhanteen. (SVT 2020; SVT 2021). Luku on viidessä vuodessa noussut lähes sadalla tuhannella; vuoden 2015 lopussa Suomessa tilastoitiin reilut 329500 vieraskielistä henkilöä (SVT 2016).
Toinen tärkeä seikka on vanhusten määrän kasvu ja sen myötä myös muistisairauksien yleistyminen. Jopa joka viidennen iäkkään arvioivan hyötyvän selkokielestä (Juusola 2019).
Ehkä hieman yllättäen selkokielipalveluja tarvitsevana ryhmänä mainitaan myös osa nuorista. Viime vuosina on havaittu nuorten lukutaidon heikkenevän. Noin joka kuudes peruskoululainen saa koulussa erityistä tukea (Juusola 2019).
Jokaisella on oikeus tietoon
Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tietoa kielellä, jota hän ymmärtää. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi elää itsenäistä elämää ja opiskella ja tehdä töitä (Selkokeskus 2021).
EU:n saavutettavuusdirektiivi määrittää suuntaviivat ennen muuta julkiselle digitaaliselle viestinnälle. Saavutettavuusdirektiiviin sisältyy kielen ymmärrettävyys, selkokieli yhtenä osana, sekä se että palvelut ovat periaatteessa kaikkein kansalaisten käytettävissä. Viimeisinä saavutettavuusvelvoitteen piiriin tulivat mobiilisovellukset 23.6.2021 (Valtiovarainministeriö 2021).
Julkiset toimijat vastaavat haasteeseen monin tavoin. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulun viestintäohjeissa saavutettavuus merkitsee sisällön ymmärrettävyyttä, jota edistämään suositellaan helppolukuista ja aktiivista kieltä, selkeitä lauserakenteita, lyhyitä lauseita ja tuttuja sanoja (LAB 2021a; LAB 2021b). Itse selkokielikin voi sisältyä ammattikorkeakoulujen viestintäopintoihin (katso esim. LAB 2021c; Haaga-Helia 2021; Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu 2021).
Yksi lähestymistapa Suomen suurimman kielivähemmistön tarpeisiin on suunnittele kaikille -periaate (design for all tai universal design), jossa pyritään alusta saakka luomaan aivan kaikille sopiva palvelu (Aluehallintovirasto 2021).
Kirjoittaja
Taina Salakka-Kontunen, FM, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa LAB Focus -blogin toimitussihteerinä. Hän on kiinnostunut viestinnän esteiden purkamisesta.
Lähteet
Aluehallintovirasto. 2021. Yleistä saavutettavuudesta. [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/#suunnittele-kaikille-periaate
Haaga-Helia. 2021. Kielitietoinen opetus verkossa. [Viitattu 24.6.2021] Saatavissa: https://www.haaga-helia.fi/fi/kielitietoinen-opetus-verkossa
Helsingin yliopisto. 2019. Selkokieli on saavutettavuutta. STT Viestintäpalvelut Oy. [Viitattu: 24.6.2021]. Saatavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/selkokieli-on-saavutettavuutta?publisherId=3747&releaseId=69865571
Juusola, M. 2019. Selkokielen tarvearvio 2019. [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2021/05/Tarvearvio-2019.pdf
LAB. 2021a. Ohje tiedotteen kirjoittamiseksi. LAB-ammattikorkeakoulun sisäinen työohje 27.1.2021.
LAB. 2021b. Verkkokirjoittamisen ohje. LAB-ammattikorkeakoulun sisäinen työohje.
LAB. 2021c. Kieli- ja viestintäopinnot 2021-2022, LAB, Suomen kieli ja viestintä. Opinto-opas. [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://opinto-opas.lab.fi/fi/128247/fi/128246/KIELI21LAB/716/year/2021
Selkokeskus. 2021. Miksi tarvitsemme selkokieltä. [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://selkokeskus.fi/selkokieli/
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2016. Väestörakenne 2015. [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/vaerak/2015/vaerak_2015_2016-04-01_tie_001_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2020. Väestörakenne 2019. [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2019/vaerak_2019_2020-03-24_tie_001_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2021. Väestörakenne 2020. [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/vaerak/2020/vaerak_2020_2021-03-31_tie_001_fi.html
Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. 2021. Asiantuntijaviestijän työkalupakki. [Viitattu: 24.6.2021]. Saatavissa: https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/opintotiedot/opintojaksot/otm-32da58f0-2d4c-4eb2-8664-00ef53986659?year=2021&q=null
THL. 2021. Vammaispalvelujen käsikirja. [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/asiakasprosessi/neuvonta-ja-ohjaus/selkokieli
Valtiovarainministeriö. 2021. Saavutettavuus. [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi
Kuvat
Kuva 1. 200degrees. 2016. Käsittely, toiminta, bussi, jalusta. Pixabay. [Viitattu 24.6.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/vectors/k%c3%a4sittely-toiminta-bussi-jalusta-1718985/
