Taloudelliset laskusuhdanteet ovat toistuneet globaalissa mittakaavassa erilaisilla aikaväleillä, ja niiden taustalla on nähty monia syys-seuraussuhteita sekä vaikutuksia (mm. Borio 2020; Korotayev & Tsirel 2010, Kotz 2009; Kiander 2001). Taloudelliset säätötoimenpiteet ovat olleet usein kansallisia keinoja talouden tasapainottamiseen, mikä on johtanut samanaikaisesti lisääntyvän työttömyyden ja kotitalouksien taloudellisten vaikeuksien ohella myös yhteiskunnan palvelujen ja tuen vähenemiseen (mm. Hiilamo 2022). Talouden tasapainottamista tavoittelevat säästötoimenpiteet ovat Suomessa ajankohtainen ilmiö, jolla voi olla moniulotteisia vaikutuksia kansantalouteen ja kansalaisten hyvinvointiin (ks. van Gool & Pearson 2014; Simou & Koutsogeorgou 2014; Callan ym. 2011).
Laskusuhdanteiden ja säästötoimien monet vaikutukset hyvinvointiin
Kansainväliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että laskusuhdanteiden ja erilaisten säästötoimen yhteys heijastuu kansalaisten hyvinvointiin moniulotteisesti (ks. Karanikolos ym. 2013). Rakenteellisten vaikutusten ohella väestötasolla on tunnistettu mielenterveysongelmien ja kuolleisuuden, varsinkin itsemurhien lisääntymistä (Simou & Koutsogeorgou 2014), joskin terveysvaikutuksissa on tunnistettu myös eroja maiden välisissä vertailuissa (mm. Rajmil & Fernández de Sanmamed 2019; Karanikolos ym. 2013).
Tutkimuksissa on tunnistettu myös korkean työttömyysasteen ja terveyspalvelujen käytön vähenemisen yhteys, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia (Karanikolos ym. 2013). Oletettavasti negatiiviset vaikutukset kohdistuvat varsinkin paljon palveluita tarvitseviin ja käyttäviin väestöryhmiin (mm. Alahuhta & Niemelä 2017). Epäterveellisten elämäntapojen, kuten päihteiden käytön, on raportoitu lisääntyvän taloudellisten säästötoimenpiteiden aikana, varsinkin riskiryhmissä (Karanikolos ym. 2016).
Myös säästötoimenpiteiden kestolla vaikuttaa olevan yhteys väestön hyvinvointiin. Mitä pidempään toimenpiteitä on implementoitu, sitä suurempia ovat olleet negatiiviset vaikutukset haavoittuvassa oleviin henkilöihin. (Karanikolos ym. 2016.) Myös lyhytkestoisten säästötoimenpiteiden negatiivisista vaikutuksista terveyteen on osoitettu kansallisen tason tutkimustuloksia (mm. Reeves ym. 2013).
Ennakoivaa resilienssin vahvistamista
Taloudelliset laskusuhdanteet vaarantavat systeemitason resilienssiä samanaikaisesti monella eri toiminnan tasolla (ks. Malin 2023; Hosseini ym. 2016). Aikaisempien tutkimusten perusteella näyttäisi olevan viitteitä palveluista, joiden ylläpitämisellä voitaisiin ehkäistä terveyteen kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia. Ennakoivaa systeemitason resilienssiä voisivat vahvistaa myös koulutuksen ja TKI-toiminnan kohdistaminen varhaisessa vaiheessa. Keskeinen rooli tulee olemaan siinä, miten sote-palvelujen digitalisaatio viedään eteenpäin haasteista huolimatta ja niiden ehdoilla.
Kirjoittaja
Arja-Tuulikki Malin on TKI-toimintaa tekevä lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Alahuhta, M. & Niemelä, E. 2017. Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien asiakkaiden palveluiden toteutuminen – työntekijöiden ja johtavien viranhaltijoiden haastattelututkimus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 54, 6–17. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.60620
Borio, C. 2020. The Covid-19 economic crisis: dangerously unique. Business Economics 55, 181–190. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1057/s11369-020-00184-2
Callan, T., Leventi, C., Levy, H., Matsaganis, M., Paulus, A. & Sutherland, H. 2011. The distributional effects of austerity measures: a comparison of six EU countries. No. EM6/11. EUROMOD Working Paper. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://hdl.handle.net/10419/64872
geralt. 2016. Altmann, G. Training, development, growth. Kuvituskuva. Pixabay. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/training-development-growth-1848687/
van Gool, K. & Pearson, M. 2014. Health, Austerity and Economic Crisis: Assessing the Short-term Impact in OECD countries. OECD Health Working Papers, No. 76, OECD Publishing, Paris. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1787/5jxx71lt1zg6-en.
Hiilamo, H. 2022. Church Poverty Relief during a Time of Crisis? Experiences of the Evangelical Lutheran Church of Finland. A Journal of Church and State, 64(2), 240–258. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1093/jcs/csab005
Hosseini, S., Barker, K. & Ramirez-Marquez, J. E. 2016. A review of definitions and measures of system resilience. Reliability Engineering & System Safety, Vol. 145, 47-61. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ress.2015.08.006
Karanikolos, M., Heino, P., McKee, M., Stuckler, D. & Legido-Quigley, H.2016. Effects of the Global Financial Crisis on Health in High-Income Oecd Countries: A Narrative Review. International Journal of Health Services, 46(2).208-240. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/0020731416637160
Karanikolos, M., Mladovsky, P., Cylus, J., Thomson, S., Basu, S., Stuckler, D., Mackenbach, J. P. & McKee, M. 2013. Financial crisis, austerity, and health in Europe. The lancet, 381(9874), 1323–1331. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/S0140-6736(13)60102-6
Kiander, J. 2001. Laman opetukset. Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset. 1990-luvun talouskriisi – Suomen akatemian tutkimusohjelma. VATT julkaisuja 27:5. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148629/j27-5.pdf
Korotayev, A. & Tsirel, S. 2010. A Spectral Analysis of World GDP Dynamics: Kondratieff Waves, Kuznets Swings, Juglar and Kitchin Cycles in Global Economic Development, and the 2008-2009 Economic Crisis. Structure and Dynamics Vol. 4 (1). Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.5070/SD941003306
Kotz, D. M. 2009. The Financial and Economic Crisis of 2008: A Systemic Crisis of Neoliberal Capitalism. Review of Radical Political Economics, 41(3), 305‒317. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/0486613409335093
Malin, A-T. 2023. Competing governance objects – a challenge to the welfare system’s resilience. Prospettive in organizzazione 22. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://prospettiveinorganizzazione.assioa.it/numero-22-international-edition-ehma-2023/
Rajmil, L., & Fernández de Sanmamed, M.-J. 2019. Austerity Policies and Mortality Rates in European Countries, 2011-2015. American Journal of Public Health (1971), 109(5), 768–770. https://doi.org/10.2105/AJPH.2019.304997
Reeves, A., Basu, S., McKee, M., Marmot, M. & Stuckler, D. 2013. Austere or not? UK coalition government budgets and health inequalities. Journal of the Royal Society of Medicine, 106(11). 432‒436. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/0141076813501101
Simou, E. & Koutsogeorgou, E. 2014. Effects of the economic crisis on health and healthcare in Greece in the literature from 2009 to 2013: a systematic review. Health policy, 115(2-3), 111‒119. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.healthpol.2014.02.002