Potilaiden hoidon tarpeen lisääntyminen ja eläköitymiskehityksen kiihtyminen tulee heijastumaan terveydenhuoltoon lisääntyvänä henkilöstötarpeena sekä siitä kilpailuna (KT 2020; Heinonen 2019, 30; Häkkinen 2017, 7). Uuden henkilöstön perehdyttämisen merkitys tulee korostumaan entisestään. Onnistunut perehdytys tukee työntekijöiden sitoutumista organisaation imagoa ja vetovoimaa sekä lisää työn laatua, tuottavuutta ja työhyvinvointia. (Miettinen ym. 2006, 63–65, 76.)
Perehdytyksen laatu muodostuu systemaattisesta toteutuksesta, joka koostuu perehdytyksen suunnitelmallisen prosessin noudattamisesta, perehdytyksen sisällöstä ja selkeistä rooleista perehdytettävän, perehtyjän, esimiehen ja työyhteisön välillä (Lahti 2007, 37, 49–54; Miettinen ym. 2006, 63–65). Näiden tekijöiden liittäminen vakioiduiksi työyhteisössä noudatettaviksi ohjeiksi luo pohjan tasalaatuiselle perehdytykselle organisaatiossa (Korte ym. 2020, 44–45; Harpelund ym. 2019, 183; Ketola 2010).
Perehdytyksen lokikirjan arviointi ja kehittämistarpeet
Setälä ja Siiriäinen (2022) arvioivat Yamk-opinnäytetyössään sairaanhoitajien perehdytyksen tueksi kehitettyä lokikirjaa, joka oli otettu käyttöön Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän, Keusoten, vastaanottotoiminnassa keväällä 2021. Lokikirjaan on merkitty perehdytyksen aiheet (9) käsiteltävinä asiasisältöineen, perehdytyksen vastuutahot sekä tilaa käsiteltyjen osa-alueiden kuittausta varten. Opinnäytetyössä selvitettiin kyselyllä lokikirjan käyttöä ja kehittämistarpeita. Tulosten mukaan lokikirja koettiin hyödylliseksi, ja kehittämisehdotuksia lokikirjaan tuli hyvin vähän.
Vastaukset avoimiin kysymyksiin paljastivat, että lokikirjan käyttö ei ollut systemaattista. Sitä ei käytetty jokaisessa perehdytyksessä eikä kaikkia asiasisältöjä käsitelty. Myös perehdytyksen prosessi toteutui epäyhtenäisesti.
Uudet työntekijät toivoivat, että aiemmin hankittu osaaminen otettaisiin huomioon nykyistä paremmin. Lisäksi työntekijät toivoivat saavansa palautetta enemmän perehdytysprosessin aikana. Positiivista palautetta annettiin tuen saamisesta sekä moniammatillisen tiimin osallistumisesta perehdytykseen. Tulosten perusteella lokikirja tukee sairaanhoitajan perehdytystä, mutta systemaattista lokikirjan käyttöä on vahvistettava organisaatiossa edelleen.
Kohti digitaalisuutta
Perehdytyksen lokikirjaa voitaisiin kehittää edelleen digitaaliseen muotoon, jolloin lokikirjaan voitaisiin yhdistää reaaliaikainen palautteen antaminen uuden työntekijän perehtymisen tueksi. Tällaisella perehdyttämisen työvälineellä olisi laajempaakin käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Kirjoittajat
Lotta Siiriäinen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla-koulutuksessa (ylempi AMK). Hän työskentelee Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymässä hoitotyön esimiehenä terveysasemien vastaanottotoiminnassa ja on kiinnostunut sairaanhoitajien perehdytyksen kehittämisestä.
Arja-Tuulikki Malin, HTT, KL, VM, on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka opettaa johtamista hyvinvointialan YAMK-koulutuksissa. Hän on myös sote-johtamisen tutkija ja kehittäjä.
Lähteet
Harpelund, C., Højberg, M. T., & Nielsen, K. U. 2019. Onboarding: Getting New Hires off to a Flying Start. Emerald Publishing Limited.
Heinonen, A. 2019. Tulevaisuusorientaatio terveydenhuollon työntekijöiden rekrytoinnissa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 7.5.22. Saatavissa urn_nbn_fi_uef-20191366.pdf
Häkkinen, H. 2017. Työnantajakuvan rakentuminen rekrytointiprosessissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 7.5.22. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201711172722
Ketola, H. U. 2010. Tulokkaasta tuottavaksi asiantuntijaksi: Perehdyttäminen kehittämisen välineenä eräissä suomalaisissa tietoalan yrityksissä. Jyväskylä studies in business and economics 92. University of Jyväskylä.
Korte, H., Jokela, R., Korhonen, E. & Perttunen, J. 2020. Lean sosiaali- ja terveydenhuollossa. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala. 2. painos.
KT. 2020. Kolmasosa kuntatyöntekijöistä eläkkeelle vuoteen 2029 mennessä. Viitattu 13.5.2022. Saatavissahttps://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2020/kolmasosa-elakkeelle-elake-ennuste
Kupias, P. & Peltola, K. 2009. Perehdyttämisen pelikentällä. Tampere: Juvenes Print.
Lahti, T. 2007. Sairaanhoitajien työhön perehdyttäminen. Tampereen yliopisto. Viitattu 7.5.2021. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/77984/gradu01898.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Miettinen, M., Kaunonen, M. & Tarkka, M-T. 2006. Laadukas perehdyttäminen osa 1, hoitotyön perehdytyksen perusta. Hallinnon tutkimus 2/2006, 63–70. Viitattu 7.5.2022. Saatavissa https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/101485/59004
Setälä, S. & Siiriäinen, L. 2022. Sairaanhoitajan perehdytyksen lokikirjan arviointi ja kehittämistarpeet. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205108299
