Marraskuussa 2025 järjestetty Health Europe -konferenssi Reykjavikissa (IVRHA 2025) teki selväksi yhden asian: immersiiviset teknologiat eivät ole enää vain lupaavia visioita, vaan konkreettisesti kehittyviä ratkaisuja, […]
kuntoutus
Aivovamman tai aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeinen kuntoutus edellyttää pitkäjänteistä harjoittelua, joka jatkuu kotona vielä sairaalajakson jälkeen. Kotikuntoutus on kuitenkin usein pirstaleista, ja harjoitusten toteutuminen jää potilaan […]
Eläinavusteisia menetelmiä on käytetty Suomessa osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja 2000-luvulta asti. Eläinavusteisessa fysioterapiassa eläin toimii fysioterapeutin työparina osana tavanomaista terapiaa, jonka tavoitteena on edistää […]
CP-vammalla tarkoitetaan aivoperäistä halvausta, jossa nopeassa kehittymisvaiheessa olevissa pikkuaivoissa tapahtuu kertavaurio sikiöaikana, synnytyksen yhteydessä tai alle kolmevuotiaana lapsuudessa. Aivovaurio vaikuttaa motoriikkaa sääteleviin alueisiin aiheuttaen pysyviä […]
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023). Hoitajapulaa on ollut sosiaali- ja terveysalalla jo pidempään, ja hoitajapula […]
Kiipulan ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos, joka järjestää valmentavaa koulutusta ja ammatillista perustutkintokoulutusta erityisopetuksena. Koulutukseen hakevalla tulee olla todettu opiskeluun liittyvä erityisen tuen tarve. Lahdessa on […]
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja yksi kalleimmista kansansairauksista (Aivosäätiö 2023; Sandell 2020). Joka päivä sairastuu noin 70 suomalaista, ja vuosittain sairauteen menehtyy […]
Kuntoutuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida asiakkaan ja ammattilaisen välisessä yhteistyössä toteutuvalla hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutoksella. Kuntoutus itsessään ei aiheuta muutosta, vaan vaikuttavuuden aikaansaaminen edellyttää kuntoutustarpeen tunnistamista, […]
Kuntoutuksen uudistamiskomitea on ehdottanut, että kuntoutuksessa toimintakyvyn arvioinnin pohjana tulisi käyttää ICF-mallia (Sukula & Kanto-Ronkanen 2022, 29). Yksilötekijöillä tarkoitetaan kuntoutujan henkilökohtaisia mieltymyksiä ja tärkeinä kokemia […]