”Tarinoita kertomalla välitetään tietoa ja tunteita. Hyvät tarinat innostavat, vangitsevat ja sitouttavat. Ne elävöittävät numeroita. Tarinankerronnan koti on kirjallisuudessa ja elokuvissa, tarinoissa, myyteissä ja saduissa, journalismissa ja poliittisissa puheissa. Liiketoiminnan tarinankerrontaa käytetään johtajuudessa, brändäyksessä, markkinoinnissa, mainonnassa, PR:ssä tai yritysviestinnässä.” Näin aloitti CBS International Business Schoolin professori, tohtori Markus Raueiser. (Raueiser 2023, kirjoittajan suomennos.)
Professori Raueiser selvensi tarinankerrontaa liiketoiminnassa Bail-Out-tapahtumassa Kölnissä huhtikuun lopussa 2023. Kohteena oli kahdeksan korkeakoulun 65 liiketalouden, muotoilun ja taiteiden opiskelijaa seitsemästä eri Euroopan maasta.
Koko viikon tapahtumat ja opinnot liittyivät tarinankerrontaan liiketoiminnassa. Professori Raueiser jatkaa: ”Tarinankerronta liiketoiminnassa noudattaa samoja sääntöjä kuin muutoinkin. Tarinoiden avulla pyritään herättämään huomiota, vakuuttamaan ihmiset ja saamaan heidät tekemään jotain. Lyhyesti sanottuna kyse on toiminnasta.” Tarinakerronnan avulla vaikutetaan asiakaskokemukseen, sitä kautta liiketoimintaan ja sen tulokseen.
Millainen sisältö saa aikaan hyvän kertomuksen?
Tarinassa – olipa kyse sitten liike-elämästä tai sadusta – on yksinkertaiset viisi ainesta professori Raueiserin mukaan:
- Yleisön pitäisi pystyä samaistumaan tarinan sankariin.
- Mikä on tarinan päämäärä? Miksi kerron tämän tarinan juuri nyt? Mitä haluan saavuttaa sillä?
- Ristiriita syntyy vastarinnasta, joka estää sankaria (ja hänen tiimiään tai yritystään) saavuttamasta tavoitettaan.
- Draaman estetiikka voidaan kuvata kolmen näytöksen rakenteella: alkutilanne – ristiriita ja mutkistuminen – ratkaisu.
- Miten tarinan ristiriita ja mutkistuminen ratkaistaan ja mitä opimme siitä?
Myönteinen vaikutus Kölnin alueelle
Tehtävänä Bail-Outissa oli suunnitella tapahtuma, jolla on myönteinen vaikutus Kölnin alueella. Kymmenellä ryhmällä oli hyvin monipuolisia kohteita: kodittomuutta, pakolaisuutta, työttömyyttä, köyhyyttä, saastumista, kiertotalotta ja jätteiden käsittelyä. Tapahtumaideat vastaavasti olivat vaihtelevia: musiikkifestivaaleja, näyttelyitä ja puiden istutusta.
Viikon aikana suunnitteluryhmät hioivat ideoitaan, saivat kouluttajilta uusia näkökulmia, testasivat ideoitaan ja saivat sparrausta ”Leijonan luolissa”. Lopulta ryhmät viimeistelivät ideansa ja testasivat niitä loppukäyttäjillä Kölnin kaduilla. Tavoitteena kaikessa oli oppia nopeaa kehitysprosessia ja sen testausta. Teemoina olivat myös tarinankerronta ja viestintä omasta projektista.
Bail-Out-tapahtuma Lahteen 2024
Kölnin tapahtuman järjesti CBS International Business School Saksasta. Muina osallistujina olivat Ecole Pratique Hautes Etudes Commerciales (EPHEC) Belgiasta, Fundación Universitaria San Pablo CEU Espanjasta, Hogeschool Utrecht (HU) Alankomaista, Munster Technological University (MTU) Irlannista, NLA Høgskolen (NLA), Norges musikkhøgskole (NMH) ja Universitetet i Agder (UiA) Norjasta sekä LAB-ammattikorkeakoulu.
Seuraavan Bail-Outin järjestää LAB-ammattikorkeakoulu Lahdessa huhtikuussa 2024. Millaista muutosta haluamme ensi keväänä kansainvälisen opiskelijaryhmien suunnittelevan, tarinoittavan ja testaavan? Nyt on tartuttava kansainvälisten ja monialaisten opiskelijoiden innostukseen.
Kirjoittaja
Veli-Pekka Räty (TaT, DI) toimii LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana. Hän toimii LABin Asiakaskokemuksen ja ihmislähtöisen muotoilun kasvualustalla asiantuntijana liiketoiminnan, median ja digitaalisen viestinnän näkökulmista.
Lähteet
Raueiser, M. 2023. Storytelling – Storyline. Luento Bail-Outissa 25.4.2023.
