Tasapäistäminen on utopiaa yrittäjäkoulutuksessa

Korkeakoulutuksessa on piirteitä teollisten prosessien laatuajattelusta ja taustaoletuksista. Otamme sisään tasalaatuista massaa, ja jalostamme siitä tasalaatuisia lopputuotteita työmarkkinoille. Analogia ontuu. Eroja kyvyissä on jo ennen peruskoulua, ja ilman uteliaimpien lasten oppimisen rajoittamista tuskin pääsemme tasatulokseen putken toisessakaan päässä (Auvinen 2023). Opiskelunsa aloittavat yksilöt, ihmiset, ovat lähtötasoltaan, oppimiskyvyiltään ja tulevaisuuden haaveiltaan hyvin heterogeeninen raaka-aine. Vaikka lopputuotteen osalta tarkennettaisiin koulutusohjelmatasolle, ei ole esimerkiksi sitä yhtä markkinointiin suuntautuneen tradenomin osaamisprofiilia, jota työelämä kaipaa.

Sama pätee yrittäjyyteen ja sillä polulla tarvittaviin valmiuksiin. Antti Sekki esitteli 2.5. AMK-päivien etkoilla Nokian kampuksella Espoossa oivaltavan jaottelun yrittäjyyden monimuotoisuudesta ja yrittäjyys-palkkatyöläinen roolien hämärtymisestä. Osaamispohjaista kasvuyritystä rakentava opiskelija tarvitsee ihan erilaisia taitoja ja kehittymisen tukea kuin freelanceriksi tai ammatinharjoittajaksi tähtäävä tulevaisuuden asiantuntijaosaaja.

Esitys palautti mieleen urani alkutaipaleella opiskelijalta kehityskeskustelussa saamani oivalluksen. Hän kertoi, miten ahdistavalta tuntuu oletus tavoitella korkean profiilin bisnesuraa, ja miten stressaavana ja elämästä kaiken ajan vievänä se kuulostaa. Tuo opiskelija unelmoi arjesta, johon kuului perhe ja oma koirantrimmausfirma. Onneksi valmentaviin menetelmiin luotu joustava opetussuunnitelma mahdollisti tuen tälle unelmalle perheen perustamista ja koirantrimmaus­osaamista lukuun ottamatta.

Kohti diversiteetin aitoa arvostamista

Kehitys kulkee monella tapaa oikeaan suuntaan. Oppimistarpeiden moninaisuuden huomiointi tulisi yksittäiselle korkeakoululle todella kalliiksi, mutta esimerkiksi campus on-line -yhteistyön avulla voimme tarjota huomattavasti kattavamman valikoiman vaihtoehtoja. Vuonna 1993 perustettu Tiimiakatemia lanseerasi valmentavaan opettajuuteen ja joustavaan opetussuunnitelmaan perustuvan toimintamallin, jonka pohjalta Suomeen on 30 vuoden aikana luotu paljon vastaaviin ideoihin perustuvaa koulutusta (Kaisto 2023).

Jos emme rajaa opiskelijan mahdollisuuksia rakentaa tietopohjaa kursseihin, vaan avaamme myös ammattikirjallisuuden, asiantuntijatapahtumien ja verkkolähteiden maailman, voimme tarjota jokaiselle juuri hänen tavoitteitaan ja lähtötasoaan palvelevia sisältöjä. Uhraamalla osan opetussuunnitelmasta tekemällä oppimiseen ja valmennukseen voimme tarjota jatkuvaa tukea, ja ohjata hänet keräämään teoriaa rikastavia- ja työelämätaitoja kehittäviä kokemuksia.

Laadukkaan koulutuksen pitäisi hyväksyä opiskelijan lähtökohdat valmiuksineen ja toiveineen, auttaa kohti realistisia uratavoitteita ja ymmärtää onnellisuus sellaisena kuin oppija sen määrittelee. Sen sijaan, että tasa-arvoisuuden nimissä pyrimme epätoivoisesti tasapäistämään, voisimmeko oppia arvostamaan monimuotoisuutta aidosti niin etnisyyden, elintason kuin yhteiskunnallisen asemankin ulottuvuuksissa? Silloin erilaisuutta kuvaavat sanatkin menettäisivät loukkaavat merkityksensä ja kieltämisen sijaan voisimme käyttää niitä vapaasti osana arvostuksen ja positiivisen suhtautumisen osoitusta.

Lähteet

Auvinen, A. 2023. Kaksivuotisen esiopetuksen väliraportti paljastaa karuja faktoja: Lapsen tausta vaikuttaa oppimiseen jo reilusti ennen kouluikää. Yle.fi. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20029895

Kaisto, H. 2023. Tiimiakatemia – jo 30 vuotta yritysyhteistyötä ja rohkeita ideoita. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://www.jamk.fi/fi/artikkeli/tiimiakatemia-jo-30-vuotta-yritysyhteistyota-ja-rohkeita-ideoita

Sekki, A. & Härkönen, O. 2020. Kevytyrittäjyys -opas sivutoimiseen yrittäjyyteen. Helsinki: Kauppakamari.