Etätyöhön siirtymisen myötä on havahduttu työympäristön terveysvaikutuksiin. Hyvinvointiin halutaan kiinnittää enemmän huomiota ja avokonttoreihin palaaminen puhuttaa ihmisiä.
Monikäyttöisen akustiikkaelementin muotoilu -opinnäytetyössä Anni Tossavainen keskittyi työhyvinvoinnin lisäämiseen muotoilun avulla. Lopullinen tuoteratkaisu pohjautuu opinnäytetyössä toteutetun muotoiluluotaimen avulla saatuun käyttäjätietoon ja sitä seuranneeseen hahmomallitteluun. Yksi keskeisimpiä löydöksiä luotaimen aineistosta oli huono tietoisuus melun ja akustiikan vaikutuksista. (Tossavainen 2023.)
Akustiikka on tärkeä osa ergonomiaa
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn (2020) tuottaman kyselyn mukaan koronaviruksen leviämisen seurauksena noin 60 % julkisen kuntasektorin ja vastaavien yksityisten alojen sekä seurakuntien työntekijöistä siirtyi joko kokonaan tai osittain etätyöhön. Ergonomia nousi esiin yhtenä haasteena etätyöhön siirtyessä.
Akustiikkaelementtien tarkoitus on optimoida sisätilojen ääniympäristöä niin, että se olisi ihanteellisempi ja lähempänä sitä, mihin ihmisen kuuloaisti on luonnollisesti sopeutunut, eli siihen, miten koemme äänet ulkona. Lisäksi puheen ja äänen pitäisi olla helposti kuultavissa ja ymmärrettävissä, jolloin suorituskyky ja tuottavuus paranee, sekä hyvinvointi lisääntyy. (Ecophon 2023.)
Melu vaikuttaa terveyteen moninaisesti
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n (2022) mukaan melu aiheuttaa stressireaktion, joka on osin tiedostamaton. Kuuloliiton (2017) mukaan melu heikentää keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Lisäksi se vaikuttaa muistiin ja oppimiseen. Melu on paitsi haitallista terveydelle, se myös heikentää kokonaishyvinvointia ja viihtyvyyttä. Vaikutuksiin kuuluvat lisäksi esimerkiksi lihasjännitys, päänsärky, ärsyyntyneisyys ja väsymys. Myös tapaturmariski kasvaa.
Jatkuva melu aiheuttaa stressin ja unihäiriöiden lisäksi sykkeen ja verenpaineen nousua. Pahimmillaan jatkuva melualtistus voi johtaa jopa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022; Kuuloliitto ry 2017.) THL:n (2022) mukaan yhteyksiä melun ja psyykkisten sairauksien välillä ei ole juurikaan tutkittu, mutta sen arvellaan olevan yhteydessä masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen.
Käyttäjälähtöinen akustiikkaratkaisu parantamaan muuttuvien työympäristöjen äänimaisemaa ja työhyvinvointia
Opinnäytetyön käyttäjätutkimuksen osuudessa nousi esiin, että toimistoihin palatessa turvallisuuden tunne on tärkeässä roolissa viihtyisää työympäristöä suunnitellessa ja ylläpitäessä. Siksi akustiikkaratkaisun haluttiin tuovan työpisteelle sopivasti näköestettä. Liikuteltava tuote parantaa tilan akustiikkaa ja käyttömahdollisuuksia. Muotokieleltään ja materiaaleiltaan tuote soveltuu työpaikkojen konttorien lisäksi kotien sisustukseen.
Kirjoittajat
Anni Tossavainen on LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin kokemus- ja palvelumuotoilun linjalta valmistuva muotoilija.
Ari Känkänen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana. Hän toimi Anni Tossavaisen opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Ecophon. 2023. Hyvää akustiikkaa tarvitaan kaikkialla. Viitattu 2.4.2023. Saatavissa
https://www.ecophon.com/fi/about-ecophon/acoustic-knowledge/what-is-good-acoustics/
Huuhtanen, M. 2020. Etätyö otti koronan vuoksi huiman loikan. Ammattiliitto Jyty. Viitattu 2.4.2023. Saatavissa https://jyty-lehti.fi/tyoelama/etatyo-otti-koronan-vuoksi-huiman-loikan/
Kuuloliitto ry 2017. Kuulolla työssä- viestintäkampanja: Melun vaikutukset. Viitattu 2.4.2023. Saatavissa https://www.kuuloliitto.fi/wp-content/uploads/2017/09/Melun-vaikutukset.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2022. Melu. Viitattu 2.4.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/melu#melun_aiheuttamat_terveyshaitat
Tossavainen, A. 2023. Monikäyttöisen akustiikkaelementin muotoilu. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304296979
