Työn iloa ‒ työhyvinvoinnin johtaminen ja mittaaminen

Työyhteisön johtamisen opintojakso on tuonut LAB-ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat yhteen pohtimaan työhyvinvoinnin mittaamista sekä johtamista. Työhyvinvointi ja sen johtaminen ovat nousseet viime vuosina merkittävään rooliin. YAMK-opinnoilla pyritään vastaamaan johtamisessa vaadittavan nykyaikaisen erityisosaamisen tarpeeseen (LAB 2024).

Työhyvinvointi kattaa fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten voimavarojen kokonaisuuden työelämässä (Työterveyslaitos 2023). Käsite sisältää työn mielekkyyden, terveyden, turvallisuuden sekä yksilön hyvinvoinnin (STM 2023a). Työhyvinvoinnin kokemukseen voidaan vaikuttaa laadukkaalla ja kannustavalla johtamiselle sekä toimilla, joilla tuetaan työyhteisön ilmapiiriä, henkilöstön ammattitaitoa ja työympäristöä (Kehusmaa 2011).

Työhyvinvoinnin johtaminen ydinkompetenssina

Työhyvinvoinnin johtaminen on osa henkilöstöjohtamista. Se perustuu vuorovaikutukseen, suunnitelmallisuuteen ja osallistamiseen. (Hakanen 2016.) Työhyvinvoinnin johtaminen on työturvallisuuden, työkyvyn, henkisen hyvinvoinnin ja työyhteisön muutosten tarpeiden seurantaa ja valvontaa (Tarkkonen 2012). Positiivisen ja rakentavan palautteen antaminen on tärkeää. Lähijohtajan tulee olla läsnä oleva ja empaattinen, mutta päättäväinen. (Jankelová & Joniaková 2021.)                       

Myös lähijohtajan kyky itsearviointiin on keskeinen taito. Itsereflektiota voi harjoitella sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutuksissa. Työhyvinvoinnin johtaminen on tunnistettu johtamisen ydinkompetenssiksi. Koulutuksen avulla varmistetaan, että tulevaisuuden johtajilla on kyky johtaa työhyvinvointia ja siten parantaa myös sote-alan houkuttelevuutta ja henkilöstön pysyvyyttä. (Mattila ym. 2023.)  

Data ohjaa työhyvinvoinnin kehittämistä

Työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää säännöllistä seurantaa ja mittaamista (Vänskä 2022, 63). Kehittämisen ja mittaamisen tulisi olla linjassa organisaation tavoitteiden ja strategian kanssa. Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii luotettavat tilastointi- ja arviointimenetelmät. (Kolehmainen 2022, 17.) Yleisin tapa arvioida työhyvinvoinnin tilaa on sairauspoissaolojen ja työtapaturmien seuranta (Manka & Manka 2023). Organisaatioiden tulisi pyrkiä luomaan ennakoivaa dataa tulevaisuuden työhyvinvointia heikentävistä seikoista (Kehusmaa 2011; Manka & Manka 2023). Ennakoivaa dataa voidaan muodostaa itsearviointien, työhyvinvointitutkimusten tai mittareiden avulla (Manka & Manka 2023). Pidemmän aikavälin kyselyiden lisäksi tulisi käyttää lyhyemmän aikavälin pulssikyselyitä (Kolehmainen 2022, 19).

Työhyvinvoinnin mittaamisella saatavaa tietoa työntekijöiden työhyvinvoinnista voidaan hyödyntää työn kehittämisen toimenpiteitä suunnattaessa. Mittaustavat voidaan jakaa yksilö-, yhteisö- ja työympäristömittauksiin. Yksilömittarina voidaan käyttää voimavara- tai stressimittauksia sekä kehityskeskusteluja. Yhteisömittauksissa käytetään työtyytyväisyyskyselyjä. Työympäristöä mitattaessa voi olla käytössä työturvallisuuskysely. Esihenkilötyötä voidaan mitata työtyytyväisyyskyselyillä ja johtamisanalyyseilla. (Nakkula 2023, 17.)

Hyvinvoiva työntekijä ja organisaation tavoitteet

Työhyvinvointia johdetaan ja mitataan toimialasta riippumatta. Kun työntekijä voi hyvin ja suoriutuu tehtävistään, hän edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista. Sote-alalla tämä voisi näkyä potilastyytyväisyytenä tai -turvallisuutena sekä alan houkuttelevaisuutena (Työterveyslaitos 2024).

Hallituksella on tavoitteena tehdä Suomesta johtava työelämäinnovaation kehittäjä sekä pyrkiä luomaan maailman paras työhyvinvointi vuoteen 2030 mennessä. TYÖ2030-ohjelma tähtää uudistamaan työhyvinvointiin liittyviä toimintatapoja, lisäämään teknologian hyödyntämistä sekä luomaan lisää työelämäinnovaatioita. (STM 2023b.) Työhyvinvoinnin johtamisella varmistetaan, että organisaatio toimii tavoitteellisesti. Mittaaminen onkin arvokas käytäntö, jolla voidaan varmistaa ja säilyttää tulevaisuudessa työhyvinvoinnin taso.

Lähteet

Fauxels. 2019. Kuva, ihmiset, töissä, sumea, ikkuna. Pexels. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-toissa-sumea-ikkuna-3184302/

Hakanen, J. 2016. Palveleva johtaja keskittyy ihmisten vahvuuksiin. Työpiste. Työterveyslaitos. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa  https://www.ttl.fi/tyopiste/palveleva-johtaja-keskittyy-ihmisten-vahvuuksiin

Jankelová, N. & Joniaková, Z. 2021. Communication Skills and Transformational Leadership Style of First-Line Nurse Managers in Relation to Job Satisfaction of Nurses and Moderators of this Relationship. Healthcare 9(3), 346. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/healthcare9030346

Kehusmaa, K. 2011. Työhyvinvointi kilpailuetuna. Helsinki: Helsingin Kamari Oy / Helsingin seudun kauppakamari. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.saimia.fi/ammattikirjasto/teos/tyohyvinvointi-kilpailuetuna-2011#kohta:Erilaisia((20)n((e4)k((f6)kulmia((20)ty((f6)hyvinvointiin(:Tyky((e4)((20)vai((20)tyhy((e4)

Kolehmainen, J. 2022. Työhyvinvoinnin mittareiden kehittäminen kolmelle Tornionjokilaakson kunnalle. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022082119549  

LAB. 2024. YAMK-tutkinnot. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/yamk-tutkinnot

Manka, M. L. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3., uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 4.10.24. Saatavissa https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/GAFBJXETEB#/kohta:3((20)TY((d6)HYVINVOINNIN((20)K((c4)SITE/piste:t2U6

Mattila, O., Hipp, K., Koivunen, K., Kukkola, A., Moisanen, K., Niemistö, R., Päätalo, K., Rouhelo, A., Sinkkonen, M., & Tikkanen, P. 2023. Kohti uudistuvia sote-johtamisen ydinkompetensseja. Oamk Journal. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2023060151818

Nakkula, S. 2023. Työhyvinvoinnin nykytilan mittaaminen ja kehittäminen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304246021  

STM. 2023a. Työhyvinvointi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 4.10.24. Saatavissa https://stm.fi/tyohyvinvointi

STM. 2023b. TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://stm.fi/tyo2030

Tarkkonen, J. 2016. ”Näin on tehty ennenkin”. Tutkimus turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaa estävistä ja vaikeuttavista uskomuksista. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-886-2   

Työterveyslaitos. 2023. 1.3. Tiedolla johtaminen. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohyvinvoinnin-tiedolla-johtaminen-sote-alalla/osa-1-strateginen-tyohyvinvoinnin-johtaminen-ja-kasitteet/13-tiedolla-johtaminen

Työterveyslaitos. 2024. 1.1. Työhyvinvointi. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohyvinvoinnin-tiedolla-johtaminen-sote-alalla/osa-1-strateginen-tyohyvinvoinnin-johtaminen-ja-kasitteet/11-tyohyvinvointi

Vänskä, M. 2022. Työhyvinvointi ja sen kehittäminen julkisessa organisaatiossa. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. Viitattu 4.10. 2024. Saatavissa  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-018-4