Yhteiskehittäminen edellytyksenä uusien sote-palvelujen rakentamisessa

Pitkäaikaistyöttömien ja työkyvyttömien palvelutarpeita ei tunnisteta tavanomaisissa sosiaali-, terveys- ja TE-palveluissa (Oivo & Kerätär 2018, 27–30). Osatyökykyiset asiakkaat eivät aina itsekään tunnista tilannettaan. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, miten vaikeaa heidän tunnistamisensa on eri sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä työllisyyspalveluissa. Haastavaa on, että asiakkaiden ongelmat sekä vaikeutuvat, että kasautuvat, kun niitä ei tunnisteta ajoissa. Jos riittävää selvitystä asiakkaan tilanteesta ei ole tehty, voi tarjottava tuki olla väärää tai vääräaikaista, jonka seurauksena asiakas voi kokea epäonnistuneensa. (Nurmela 2021; Lappalainen 2017 sekä Niiranen ym. 2014, 3; Oivo & Kerätär 2018, 27–30.)

Palvelumuotoilulla ihmiskeskeisyyttä

Palvelumuotoilu sopii hyvin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen niiden yhtäläisyyksien vuoksi.  Keskiössä on ihminen, jolle pyritään luomaan mahdollisimman hyvä kokemus palvelusta. Syvällistä asiakasymmärrystä hyödyntäen on mahdollista luoda sellaisia palveluja, joita asiakkaat ja sidosryhmät muuttuvine tarpeineen haluavat. Palvelumuotoilu on enemmän kuin projekteja. Sen avulla pystytään tuottamaan jopa strategisia muutoksia sekä rakentamaan käytäntöjä paremmalle tulevaisuudelle. Ja mikä parasta, kaikki tämä toteutuu sidosryhmien kanssa yhteistyössä ja yhteiskehittämisellä. (Ahonen 2017, 66–67, 78; Mager ym. 2022, 499–500.)

Kuva 1. Yhteiskehittäminen palvelumuotoilussa on tärkeää. (RODNAE Productions 2021)

Tuloksena moniammatillinen työkyvyn tuen palvelu

YAMK-opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksellisessa kehittämistyössä (Vauhkonen 2023) rakennettiin työkyvyn tuen palvelun malli sote-keskukseen. Kehittämistyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun prosessia ja menetelmiä, koska tavoiteltiin mallia, joka vastaa asiakkaiden ja ammattilaistenkin tarpeita ja toiveita. Kehittämistyö on osa Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanketta.

Kehittämistyössä (Vauhkonen 2023) on kerätty työkyvyn tuen palvelusta asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia. Kokemusten pohjalta on esitetty ehdotus (palveluketjuanalyysi) siitä, miten työkyvyn tuen palvelu tulisi tulevissa hyvinvointialueen sote-keskuksissa järjestää. Koko prosessin ajan punaisena lankana on ollut yhteiskehittäminen. Ammattilaiset ovat osallistuneet aktiivisesti mallin rakentamiseen asiakastyön rinnalla. Asiakasymmärrystä on kerätty teemahaastatteluilla ja face-to-face -kyselyllä. Empatiakarttaa hyödyntäen on tiivistetty asiakkaiden palvelukokemukset yhdeksi asiakaspersoonaksi, jonka perusteella ammattilaiset ovat nimenneet kriittisimmäksi kysymykseksi ”kuinka voisimme taata riittävästi aikaa asiakkaalle?”

Kehittämistyön tuloksia (palveluketjuanalyysi sekä asiakkaiden ja ammattilaisten kokemukset huomioon otettavista seikoista palvelun järjestämisessä) tarjotaan hyödynnettäviksi työkyvyn tuen palvelun laajentamiseen koko Etelä-Savon hyvinvointialueelle.

Kirjoittajat

Sari Vauhkonen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilu – ohjelmassa sosionomi (YAMK) -tutkintoa.

Päivikki Lahtinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä tuntiopettajana.  

Lähteet

Ahonen T. 2017. Palvelumuotoilu sotessa, palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen. Nummela: Muutoksen voima.

Lappalainen, K. 2017. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen – painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 19.4.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/18009/urn_isbn_978-952-61-2452-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

Mager, B., Oertzen, A. & Vink, J. 2022. Co-creation in Heath Services Through Service Design. Teoksessa Pfannstiel, M. A., Brehmer, N. & Rasche, C. (Eds.) Service Design for Healthcare Innovation, Paradigma, Principles, Prospects. Switzerland: Springer, 497–510.

Niiranen, K., Hakulinen, H., Manninen, P. & Räsänen, K. 2014. Työttömien terveyspalvelujen kehittäminen – verkosto mahdollisuutena. Työelämän tutkimus 12 (1) -2014, 3–22. Viitattu 16.4.2022. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87184

Nurmela, K. 2021. Identification of mental health disorders among long-term unemployed people and their ability to work: does health care meet the case? Tampere University Dissertations. Viitattu 30.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1949-6

Oivo, T. & Kerätär, R. 2018. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen- etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 34/2018. Viitattu 18.3.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161151/STM%20rap%2043%202018%20Osatyokykyisten%20reitit%20tyollisyyteen.pdf?sequence=4&isAllowed=y

RODNAE Production. 2021. Kuva, töissä, naiset, katsominen, asiakirja. Pexels. Viitattu 9.1.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/toissa-naiset-katsominen-asiakirja-7414276/

Vauhkonen, S. 2023. Sote-palveluiden kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin ‒ case: työkyvyn tuen palvelu tulevaisuuden sote-keskukseen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilu. Lahti. Viitattu 23.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301201481