Osallisuus on mukana olemista ja vaikuttamista (STM 2022). Sillä on merkittävä yhteys hyvinvointiin (THL 2022). Osallisuutta on kuitenkin vaikea mitata, sillä se on jotakin, joka näyttäytyy ihmisten välisessä kanssakäymisessä (Isola ym. 2017, 3–4). Osallisuuden edistäminen on niin Suomen hallituksen kuin Euroopan unioninkin tavoitteena. Osallisuutta tulisi edistää kulttuurissa, rakenteissa, käytännöissä ja strategioissa. (THL 2019.) Edistämisen tavoitteena on motivoida ja innostaa joukko ihmisiä tärkeän asian äärelle, josta he sitten keskustelevat ja tekevät ehdotuksia (Myllymäki ym. 2020, 6–8).
Palvelut sujuvoituvat, työkulttuuri paranee
Digitalisaatio on muuttanut maailmaa ja toimintatapoja elämän monilla osa-alueilla. Se on keventänyt ja sujuvoittanut useita eri palveluita ja prosesseja. (Valtionvarainministeriö 2019, 25.) Digitalisaation vaikutukset heijastuvat koko yhteiskuntaan niin yksilöihin, ryhmiin kuin sosiaalisiin rakenteisiinkin (Hänninen ym. 2022, 18).
Monet asiat tehdään jo verkossa tai digitaalisilla alustoilla. (Laaksonen ym. 2020, 151.) Viime vuosina digitaalisten sovellusten ja laitteiden käyttö on vauhdittanut työpaikoilla tapahtuvaa muutosta (Freund ym. 2021). Digitaaliset alustat voivat rikastuttaa työkulttuuria, osallistaa ihmisiä työelämään sekä parantaa työn laatua. Alustat voivat myös luoda uusia tapoja synnyttää innovaatioita ja ratkaista ongelmia. (Alasoini 2018, 88.)
Kiinnostusta digitaaliseen ideatauluun
Kaikilla työntekijöillä on ajatuksia siitä, miten omaa työtä ja työyhteisöä voitaisiin parantaa (Kesti 2014, 62–65). Työntekijät ovatkin tärkeä ottaa mukaan kehittämiseen ja muutoksiin (Knezovic & Smajicn 2022; Turja 2021; Puttonen ym. 2016; Pahkin 2015). Kuosa (2022) selvitti soveltavassa määrällisessä tutkimuksessaan päivystyksen työntekijöiden näkemyksiä osallisuuden kehittämisestä. Tutkimustulosten pohjalta laadittiin kehittämisehdotukset, kuinka päivystyksen työntekijöitä voitaisiin osallistaa työyksikön kehittämiseen ja miten ideataulun digitalisointi tulisi toteuttaa.
Tutkimustulokset osoittivat, että digitaalisille työn kehittämisen työvälineille olisi selkeä tarve. Päivystyksen työntekijöistä yli 80 % ajatteli, että kehitysehdotuksia tulisi voida antaa digitaalisia työvälineitä apuna käyttäen. Valtaosa työntekijöistä myös näki, että päivystyksessä kehittämistyövälineenä oleva ideataulu tulisi digitalisoida. Lisäksi tuloksista ilmeni, että ideataulun digitalisointi lisäisi sen käyttöä merkittävästi. Taulun tulisi olla helppokäyttöinen, toimivuudeltaan sujuva ja kirjautumiseltaan yksinkertainen.
Digitaalisen ideataulun alustaksi ehdotettiin Microsoftin Planner-sovellusta. Planner on suunnitteluun tarkoitettu työkalu, joka soveltuisi myös ideataulun pohjaksi. Sovelluksen etuina ovat muun muassa sen integroitavuus jo käytössä oleviin työvälineisiin, nopea käyttöönotto ja käyttäjien hallinta. Lisäksi sovellus tarjoaisi työvälineen kehitysideoiden dokumentointiin, käsittelyyn ja tilastointiin. (Kuosa 2022, 33–40, 50–52.)
Kirjoittajat
Risto-Matti Kuosa valmistui joulukuussa 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitaja (YAMK) digitaaliset ratkaisut -koulutuksesta.
Tuija Rinkinen on LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön lehtori.
Lähteet
Alasoini, T. 2018. Digitalisaatiolla työn uudelleenajatteluun. Millaista tutkimusta ja kehittämistä tarvitaan? Työterveyslaitos. Helsinki. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137397/TTL-978-952-261-842-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y%20
Freund, N., Hakonen, N., Heikkinen, M., Juutinen, M., Katajisto, M., Kiiski, A., Kurvonen, L., Ojajärvi, S., Palola, J., Ranta, A., Tossavainen, M. & Viinikainen, S. 2021. Johdanto kunta-alan työn murroksen seurantaan ja yhteenveto tuloksista. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://www.kt.fi/sites/default/files/media/document/Ty%C3%B6n%20murroksen%20yhteenveto%20ja%20johdanto%202021.pdf
Henning_W. 2014. Westerkamp, H. Tiimi, ryhmä, ihmiset, motivaatio, tiimityö, yhdessä. Pixabay. Viitattu 20.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-ryhm%c3%a4-ihmiset-motivaatio-386673/
Hänninen, R., Karhinen, J., Korpela, V., Pajula, L., Pihlajamaa, O., Merisalo, M., Kuusisto, O., Taipale, S., Kääriäinen, J. & Wilska, T. 2022. Digiosallisuus Suomessa. Viitattu 20.1.2023. Saatavissa https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-182-7
Isola, A., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Juvenes Print ‒ Suomen Yliopistopaino Oy. Helsinki. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf
Kesti, M. 2014. Henkilöstövoimavarat tuottaviksi. Helsinki: Finanssi- ja vakuutuskustannus Finva.
Knezovic, E. & Smajic, H. 2022. Employee Participation in the DecisionMaking Process and Organizational Citizenship Behavior: The Mediating Role of Affective Commitment. International University of Sarajevo, Bosnia and Herzegovina. Organizacija, Volume 55. Viitattu 18.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.2478/orga-2022-0005
Kuosa, R-M. 2022. Päivystyksen työntekijöiden näkemyksiä osallisuuden kehittämisestä, soveltava tutkimus. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112924887
Laaksonen, H., Laitinen, H. & Hiilamo, H. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Helsinki: Sanoma Pro.
Myllymäki, P., Timonen-Kallio, E. & Kinos, S. (toim.) 2020. Asennetta ja menetelmiä osallisuuden edistämiseen eri toimintaympäristössä. PunaMusta Oy. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/julkaisuhaku/120/
Pahkin, K. 2015. Staying well in an unstable world of work – Prospective cohort study of the determinants of employee well-being. People and Work Research Reports 107. Finnish Institute of Occupational Health. Viitattu 23.1.2023. Saatavissa https://core.ac.uk/download/pdf/33733561.pdf
Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Työterveyslaitos. Helsinki. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130787/Tyo%CC%88hy-%20vinvointi%20paremmaksi.pdf?sequence=1&isAllowed=y
STM. 2022. Osallisuuden edistäminen. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://stm.fi/osallisuuden-edistaminen
THL. 2019. Osallisuus. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus
THL 2022. Osallisuus. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus
Turja, T. 2021. Rather sooner than later: Participatory change management associated with greater job satisfaction in healthcare. Faculty of Social Sciences, Tampere University, Tam- pere, Finland. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1111/jan.15133
Valtiovarainministeriö̈. 2019. Digitaalinen Suomi – Yhdenvertainen kaikille. Digi arkeen ‒ neuvottelukunnan toimintakertomus. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:23. Viitattu 21.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-004-4
