Pehmytkudosvammojen akuuttivaiheen hoito ja kuntoutus

Kaikkia urheiluvammoja ei ole mahdollista estää, mutta oikealla hoidolla voidaan lieventää vammasta aiheutuvia jälkiseurauksia (Kattilakoski ym. 2021). Duodecim on julkaissut vuonna 2022 uuden pehmytkudosvammojen ensiapua ja kuntoutusta käsittelevän PEACE & LOVE –suosituksen, joka pohjautuu British Journal of Sports Medicine –lehden julkaisuun (Dubois & Esculier 2020). Aiempiin käytänteisiin verrattuna yksi suosituksen merkittävä eroavaisuus koskee kylmähoidon ja tulehduskipulääkkeiden käyttöä, joita kehotetaan välttämään. Lisäksi ohjeistuksessa korostuu akuuttivaiheen jälkeinen kuntoutus, jossa tärkeässä asemassa ovat vamma-alueen varhainen kuormittaminen ja optimistinen suhtautuminen paranemiseen. (Dubois & Esculier 2020.)

Kylmää maltillisesti

Pehmytkudosvammojen aiemmassa kylmä-koho-kompressio (KKK) -ohjeistuksessa kylmän käyttö on ollut oleellisesti mukana. (Kattilakoski ym. 2021). Uudessa PEACE & LOVE -suosituksessa kylmää kuitenkin suositellaan käyttämään vain alkuvaiheessa ja harkiten, sillä sen vaikutuksista pehmytkudosvammojen hoidossa ei ole tarpeeksi näyttöä. Vaikka kylmää käytettäisiin vain kivunlievityksenä, kehon luontainen tulehdusreaktio voi häiriintyä ja siten hidastaa kudosten paranemisprosessin luonnollista alkamista. (Dubois & Esculier 2020.) 

Kuntoutumiseen tarvitaan kuormaa ja optimismia 

Vaurioitunut kudos tarvitsee aluksi lepoa, mutta vain lyhyen aikaa. Pitkä kuormittamattomuus aiheuttaa haitallisia muutoksia kudosten rakenteeseen ja toimintaan. (Bleakley ym. 2012.) Kuormittamisen puolestaan on todettu aktivoivan lihaskudoksen uusiutumista lihasvamman jälkeen ja edistävän vaurioituneen jänteen normaalin lujuuden ja rakenteen palautumista (Khan & Scott 2009). Mekaaninen kuormittaminen aktivoi myös uuden luukudoksen muodostumista (Kauranen 2021). Paluun kivuttomaan harjoitteluun tapahtuu nopeammin, kun lihasrevähdysvamman jälkeen kuormittaminen aloitettiin yhdeksän päivän sijaan kaksi päivää vammautumisen jälkeen (Bayer ym. 2017). Vaikuttaisi siltä, että kuormittamisella on tärkeä rooli vammojen hoidossa ja se olisi hyvä aloittaa varhaisessa vaiheessa.  

Optimistinen asennoituminen ja itsevarmuus ovat yhteydessä parempaan kuntoutumisennusteeseen ja -tuloksiin. Katastrofiajattelu, pelot ja masennus voivat estää toipumista. (Briet ym. 2016.) Kuntoutujan hallinnan tunnetta toipumisen aikana lisää positiivinen suhtautuminen, joka on yhteydessä parempaan suorituskykyyn. (Röning 2020, 113). Luomajoen (2020, 42–60) mukaan hoitotuloksen kannalta merkittävämpiä kipua selittäviä tekijöitä ovat fyysisten löydösten sijaan kuntoutujan kokema haitta arjessa, luottavaisuus ja pelot. Kivun kokeminen riippuu kontekstista. Tulkinta kipuviestistä muodostuukin vasta aivoissa, ja siihen vaikuttavat voimakkaasti tunteet, asenteet ja ajatukset. 

LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapiakoulutuksen opinnäytetyönä julkaistiin urheiluvammojen ensiapua ja kuntoutusta käsittelevä opas (Hyry ym. 2023). Opas sisältää ohjeita levosta, vamman suojaamisesta, kylmähoidosta, kohoasennosta, kompressiosta, kuormittamisesta, harjoittelusta ja asennoitumisesta.

Lähteet

Bleakley, C., Glasgow, P. & MacAuley, P. PRICE needs updating, should we call the POLICE? British Journal of Sports Medicine. Nro 4/2012. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1136/bjsports-2011-090297 

Briet, J., Houwert, R., Hageman, M., Hietbrink, F., Ring, D. & Verleisdonk, E. 2016. Factors associated with pain intensity and physical limitations after lateral ankle sprains. International Journal of the Care of the Injured. Nro 11/2016. Viitattu 26.3.2023. Saatavissa https://www.injuryjournal.com/article/S0020-1383(16)30446-6/fulltext

Dubois, B & Esculier, JF. 2020. Soft-tissue injuries simply need PEACE and LOVE. Br J Sports Med. Nro 2/2020. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://bjsm.bmj.com/content/bjsports/54/2/72.full.pdf  

Fotorech. 2020. Reche, D. Käynnissä, nainen, rotu, urheilija. Pixabay. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4ynniss%c3%a4-nainen-rotu-urheilija-4782722/

Hyry, L., Rautalin, H. & Caselius, S. 2023. Urheiluvammojen ensiapu ja kuntoutus : opas East City Giants ry:n amerikkalaisen jalkapallon joukkueiden huoltajille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti. Viitattu 27.4.2023. Saatavissa  https://www.theseus.fi/handle/10024/793106

Kattilakoski, O., Toivo, K. & Parkkari, J. 2021. Liikuntavammojen ensiapu- ja hoito-ohje päivittyi – varhainen kuntoutus korostuu. UKK-instituutti. Viitattu 28.03.2023. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/liikuntavammojen-ensiapu-ja-hoito-ohje-paivittyi-varhainen-kuntoutus-korostuu/ 

Khan, K. & Scott, A. 2009. Mechanotherapy: how physical therapists’ prescription of exercise promotes tissue repair. British Journal of Sports Medicine. Nro 4/2009. Viitattu 26.3.2023. Saatavissa https://bjsm.bmj.com/content/43/4/247

Luomajoki, H., Koho, P., Ojala, T., Röning, T., Takatalo, J., Tarnanen, S., Holopainen, R., Mikkonen, J., Ekström, K. & Kouri, JP. 2020. Ammattilaisen kipukirja. 1. painos. Lahti: VK-kustannus Oy. 

Parkkari, J. 2022. Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy – ohjeita potilaalle. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 21.4.2023. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00909